Energialähteet ja polttoaineet (Tuulivoima)
Käyttö ja kunnossapito
Suunnittelu- ja konsulttipalvelut (Elinkaaren hallinta)
Tuulivoima
Satamien tärkeä rooli tuulivoimapuistojen rakentamisessa ja ylläpidossa
Tuulivoima on yksi nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian muodoista Suomessa. Viime vuosina maamme tuulivoimakapasiteetti on kasvanut merkittävästi, ja uusien tuulipuistojen rakentaminen jatkuu voimakkaana. Yksi keskeinen, mutta usein vähemmälle huomiolle jäävä osa tuulivoimaprojektien logistiikkaa on satamien rooli komponenttien kuljetuksessa ja varastoinnissa. Ilman toimivia satamia ja niiden investointeja ei suurten tuulivoimaloiden rakentaminen olisi mahdollista.
Suurten komponenttien logistiset haasteet
Tuulivoimapuistojen rakentamisessa ja ylläpidossa käytettävät
komponentit ovat valtavia. Yksi modernin tuulivoimalan lapa
voi olla yli 80 metriä pitkä, ja kokonaisen voimalan paino
perustuksineen voi nousta satoihin tonneihin. Tällaiset komponentit
vaativat erityislogistiikkaa sekä kuljetusreiteillä että satamissa,
joissa ne vastaanotetaan ja varastoidaan ennen jatkokuljetusta
asennuspaikalle.
Tuulivoimapuistojen
rakentamisessa ja
ylläpidossa käytettävät
komponentit ovat
valtavia.
Merikuljetukset ovat usein ainoa mahdollinen ratkaisu,
sillä monet tuulivoimaloiden osat ovat liian suuria tai raskaita
tieliikenteessä kuljetettaviksi pitkiä matkoja. Tästä syystä satamien
infrastruktuurilla, nostokalustolla ja erikoislogistiikan palveluilla
on merkittävä vaikutus hankkeiden sujuvuuteen.
Suomen satamat tuulivoimateollisuuden tukena
Useat Suomen satamat ovat vastanneet kasvavaan tuulivoimaloiden
kuljetustarpeeseen investoimalla tiloihinsa ja laitteistoihinsa.
Alla on muutamia esimerkkejä satamista, jotka ovat
keskeisessä roolissa tuulivoimapuistojen rakentamisen ja huollon
logistiikassa.

Raahe – Pohjoisen tuulivoiman keskus
Raahen satama on noussut yhdeksi tärkeimmistä tuulivoimaloiden kuljetuksiin erikoistuneista satamista Suomessa. Sen vahvuuksia
ovat syvä väylä, suuri varastokapasiteetti ja moderni
nostokalusto, joka mahdollistaa jopa yli 100 tonnin painoisten
komponenttien käsittelyn. Raahen sataman kautta on kuljetettu
lukuisia tuulivoimaloita erityisesti Pohjois-Suomen hankkeisiin.
Kalajoki – Investointeja kasvavaan
tuulivoimamarkkinaan
Kalajoen satama on viime vuosina kehittänyt voimakkaasti
logistiikkaratkaisujaan tuulivoima-alan tarpeisiin. Satama on
laajentanut varastoalueitaan ja hankkinut erikoisnostureita,
jotka soveltuvat suurten tuulivoimakomponenttien käsittelyyn.
Lisäksi Kalajoen satama sijaitsee logistisesti erinomaisella paikalla,
sillä se palvelee Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan laajoja
tuulipuistoalueita.
Kokkola – Monipuolinen satama
tuulivoimaloiden logistiikassa
Kokkolan satama on yksi Suomen suurimmista yleissatamista,
ja se on panostanut voimakkaasti tuulivoimaloiden komponenttien
käsittelyyn. Satamassa on runsaasti tilaa välivarastointiin,
ja sen moderni infrastruktuuri mahdollistaa tehokkaat
ja turvalliset kuljetukset. Kokkolan sataman kautta kulkee vuosittain
huomattava määrä tuulivoimaloiden osia.
Pietarsaari – Tuulivoiman nousu tärkeäksi
osaksi liikennettä
Pietarsaaren satama on viime vuosina kasvattanut rooliaan
tuulivoimakomponenttien vastaanottajana ja kuljettajana. Erityisesti
Länsi-Suomen tuulipuistojen rakentamiseen on hyödynnetty
sataman laajoja kenttäalueita ja kehittyneitä satamapalveluita.
Pietarsaaren sataman etuna on sen strateginen sijainti
lähellä monia kasvavia tuulivoimapuistoalueita.
Vaasa – Logistiikkakeskus energiateollisuudelle
Vaasan satama on tunnettu energiateollisuuden
logistiikkakeskuksena, ja se on hyödyntänyt tätä osaamista
myös tuulivoimateollisuuden palveluissa. Vaasa toimii monien
energia-alan yritysten kotipaikkana, mikä luo synergiaetuja tuulivoimaloiden rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvissä
kuljetuksissa.
Merikuljetukset
ovat usein
ainoa mahdollinen
ratkaisu.
Satamien rooli tuulivoimapuistojen huollossa
Tuulivoimapuistojen rakentamisen lisäksi satamat ovat merkittävässä
asemassa myös voimaloiden huoltotoimenpiteissä.
Voimaloiden elinkaari on 20–30 vuotta, ja niiden huoltoon ja
varaosakuljetuksiin tarvitaan satamainfrastruktuuria.
Erityisesti merituulivoimaloiden kohdalla satamat ovat välttämättömiä
huoltokeskuksia. Suomessa kehitteillä olevat merituulivoimaprojektit,
kuten Tahkoluoto II ja Korsnäsin merituulipuisto,
tulevat vaatimaan satamien kapasiteetin kasvattamista,
jotta tarvittavat huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa tehokkaasti.
Tulevaisuuden näkymät ja kehityskohteet
Tuulivoimateollisuuden nopea kasvu tarkoittaa, että myös satamien
on jatkuvasti kehitettävä palveluitaan. Tärkeimpiä kehityskohteita
ovat:
1. Infrastruktuurin vahvistaminen – Satamien on
lisättävä tilaa varastointiin ja vahvistettava laiturirakenteita,
jotta ne kestävät entistä suurempien komponenttien
käsittelyä.
2. Erikoisnostureiden hankinta – Suurten
tuulivoimaloiden osien käsittely vaatii tehokkaita nostureita,
joita ei löydy kaikista satamista.
3. Logistiikkaketjujen optimointi – Satamien ja
maaliikenteen yhteispelin parantaminen on avainasemassa
tehokkaan ja kustannustehokkaan kuljetuksen takaamiseksi.
4. Merituulivoiman tarpeisiin valmistautuminen
– Tulevaisuudessa merituulivoimaloiden rakentaminen
ja huolto tulevat kasvattamaan satamien merkitystä
entisestään.
Satamien merkitys
tuulivoimapuistojen
rakentamisessa ja ylläpidossa on
ratkaiseva.
Satamien merkitys tuulivoimapuistojen rakentamisessa ja ylläpidossa
on ratkaiseva. Ilman hyvin varusteltuja satamia ja toimivaa
logistiikkaa ei suurten tuulivoimaloiden rakentaminen
Suomessa olisi mahdollista. Useat satamat ovat jo panostaneet
voimakkaasti tuulivoimakuljetuksiin, mutta alan kasvaessa
investoinnit infrastruktuuriin, nostokalustoon ja logistiikan optimointiin
ovat edelleen tarpeen.
Tuulivoimateollisuuden nousu tarjoaa satamille merkittäviä
liiketoimintamahdollisuuksia, ja ne, jotka pystyvät kehittämään
palveluitaan vastaamaan alan tarpeisiin, tulevat olemaan
avainasemassa Suomen uusiutuvan energian kehityksessä.
Teksti: Petri Charpentier
Kuvat: Pixabay