Johtaminen
Rekrytointi
Yrityskulttuuri
Onko vastuullinen henkilöstöliikkuvuus edelleen kilpailuetu – vai jo perusedellytys?
Kirjoittajat: Mikko Loikkanen ja Tanja Malo
Asiantuntija-artikkeli
Kansainvälinen henkilöstöliikkuvuus nousee yritysten vastuullisuusstrategian ytimeen. Se ei ole enää vain tukitoiminto, vaan strateginen keino, jolla yritykset voivat saavuttaa kestävän kasvun, vahvistaa kilpailukykyään ja vastata sääntelyn kiristymiseen.
Yritysten painopiste on muuttunut perinteisistä pitkäkestoisista komennuksista ketterämpiin ratkaisuihin, kuten lyhytaikaisiin työskentelyjaksoihin, projektikohtaisiin siirtoihin ja hybridityöhön. Uudet liikkuvuuden muodot, kuten diginomadismi, etätyö sekä kansainväliset rekrytoinnit, yleistyvät nopeasti ja asettavat uusia vaatimuksia yritysten mobility-strategioille. Tämän muutoksen taustalla ovat digitalisaation tuomat mahdollisuudet, työntekijöiden monimuotoistuvat odotukset sekä kustannusten ja hallinnon haasteet. Esimerkiksi monivuotinen ulkomaankomennus koko perheen muuttoineen voi maksaa yritykselle satojatuhansia euroja, kun taas lyhytaikaiset tai virtuaaliset työskentelyratkaisut maksavat vain murto-osan tästä.
Kestävän kehityksen näkökulmasta on tärkeää arvioida liikkuvuuden ilmastovaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Monet yritykset seuraavat jo liikematkustamisen päästöjä, mutta myös muuttotavaroiden kuljetus, asumisen ekologisuus ja paikalliset kulutusvalinnat vaikuttavat merkittävästi kokonaispäästöihin. Esimerkiksi yksi edestakainen lentomatka Helsingistä Singaporeen tuottaa enemmän hiilipäästöjä kuin usean kuutiometrin muuttotavaralähetys meriteitse samaan kohteeseen. Siksi pelkkä muuttotavarakuljetusten karsiminen saattaa johtaa kokonaispäästöjen kasvuun, jos työntekijät korvaavat käyttökelpoiset tavaransa uusilla kohdemaassa.
Yrityksen liikkuvuuspolitiikan tulee huomioida myös työntekijöiden tarpeiden moninaisuus. Työntekijöiden perhetilanne, sukupuoli, koulutus, kulttuuritausta, ikä ja muut taustatekijät vaikuttavat voimakkaasti siihen, millaiset liikkuvuusratkaisut tukevat parhaiten työhyvinvointia ja sitoutumista. Kestävyysarviointi ja hiilipäästöjen minimointi tulee toteuttaa jokaisessa liikkuvuustilanteessa riippumatta työnteon muodosta tai komennuksen kestosta, jotta vastuullisuus ei jää pelkäksi yleiseksi periaatteeksi vaan konkretisoituu käytännössä.
Jos yritys esimerkiksi korvaa keskitetyt muutto- ja asettautumispalvelut kertakorvauksilla, työntekijöiden yksilölliset ratkaisut eivät välttämättä ole ekologisia tai taloudellisesti tehokkaita. Vuonna 2025 Suomessa voimaan tuleva verouudistus, joka laajentaa työnantajan järjestämien muuttopalveluiden verovapautta, kannustaa yrityksiä säilyttämään keskitetyn ja koordinoidun palvelumallin, mikä myös tukee kestävän kehityksen tavoitteita.
Yritysten on kiinnitettävä erityistä huomiota piileviin päästöihin ja palveluiden ketjuvaikutuksiin. Lyhytnäköiset ratkaisut, kuten lentojen korvaaminen pitkillä automatkoilla ilman kokonaisvaltaista analyysiä, voivat todellisuudessa kasvattaa päästöjä. Lisäksi kestävämmät ratkaisut, kuten vihreä sertifioitu asuminen, huonekalujen vuokrauspalvelut tai ekologiset pakkausmateriaalit, vaativat usein suurempia alkuinvestointeja. Näiden investointien kannattavuus tulee perustella selkeästi myös sijoitetun pääoman tuoton näkökulmasta.
EU:n tiukentuva sääntely vaikuttaa merkittävästi henkilöstöliikkuvuuteen. Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD), Green Deal sekä Fit for 55 -ohjelma edellyttävät yrityksiltä yksityiskohtaista raportointia liikkuvuuden ilmasto- ja sosiaalivaikutuksista. Raportoinnin virheet tai sääntöjen rikkominen voivat aiheuttaa yrityksille taloudellisia seuraamuksia ja vakavia mainehaittoja.
Kumppaneiden valinnassa hinnan lisäksi korostuvat yhä enemmän niiden kyky toteuttaa kestäviä ratkaisuja ja varmistaa säädösten noudattaminen. Esimerkiksi EcoVadis-luokitellut palveluntarjoajat tuovat yritykselle lisäarvoa varmistamalla sekä vaatimustenmukaisuuden että kestävyyden käytännön toteutumisen.
Kansainvälisen henkilöstöliikkuvuuden tulevaisuus on jo täällä: se on monimuotoista, strategisesti harkittua ja aidosti kestävää. Yritysten tulee siirtyä reaktiivisesta hallinnosta aktiiviseen ja joustavaan liikkuvuusstrategiaan, jossa työntekijöiden moninaiset tarpeet, vastuullisuuden tavoitteet ja sääntelyvaatimukset kohtaavat tasapainoisesti ja vaikuttavasti.
Yritykset, jotka onnistuvat integroimaan kestävyysarvioinnin johdonmukaisesti kaikkiin liikkuvuuden muotoihin – diginomadismista kansainvälisiin rekrytointeihin ja lyhytaikaisista komennuksista hybridityöhön – rakentavat kilpailuetuaan ja vastaavat samalla työntekijöidensä yksilöllisiin tarpeisiin. Strategisella, vastuullisella ja ihmislähtöisellä liikkuvuudella yritykset voivat vahvistaa omaa markkina-asemaansa, minimoida riskejä sekä saavuttaa kestävyystavoitteensa kokonaisvaltaisesti ja kustannustehokkaasti.
Tanja Malo
Business Development Manager
Alfa Mobility Finland Oy
Mikko Loikkanen
Senior Sales Specialist
Alfa Mobility Finland Oy
