Energialähteet ja polttoaineet
Energian tuotanto, jakelu ja varastointi

Voimalaitoskatsaus

Uusia investointeja ja strategisia ratkaisuja Suomen energiajärjestelmässä

Kuva: TVO

Suomen energia-alalla eletään parhaillaan murroskautta, jossa siirtymä fossiilisista polttoaineista kohti puhtaita ja kestäviä energiaratkaisuja näkyy voimalaitosrakentamisessa. Valmistuneet ja valmistumassa olevat voimalaitokset heijastavat paitsi kansallisia ilmastotavoitteita, myös teollisuuden tarpeita varmistaa energian saatavuus, toimitusvarmuus ja kilpailukyky.

OL3 toi vakauden – mutta ei yksin riitä

Vuoden 2023 lopulla täyteen kaupalliseen käyttöön siirtynyt Olkiluoto 3 (OL3) on eittämättä ollut merkittävin yksittäinen lisäys Suomen sähköntuotantokapasiteettiin vuosikymmeniin. 1 600 megawatin laitos kattaa yksin noin 14 % maan sähkönkulutuksesta. OL3 on vakauttanut sähkömarkkinaa, pienentänyt riippuvuutta tuontisähköstä ja madaltanut hintoja erityisesti talvikaudella.

Ydinvoimasektori ei kuitenkaan pysähdy tähän. Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeen kariuduttua Venäjän hyökkäyssodan myötä keskustelu pienydinreaktoreista (SMR) on kiihtynyt. Vaikka yhtään laitosta ei ole vielä rakenteilla, useat energiayhtiöt – kuten Fortum, Helen ja LUT-yliopiston vetämät konsortiot – ovat käynnistäneet esiselvityksiä ja luvitusprosessien valmisteluja. Pienreaktorien nähdään soveltuvan erityisesti kaukolämmön tuotantoon ja teollisuuden prosessilämmön lähteiksi.

Tuulivoima kasvaa entistä strategisemmin

Tuulivoima on jatkanut nopeaa kasvuaan. Tänä vuonna on tuotanto käynnistynyt jo esimerkiksi Ilmattaren Korpilevonmäen tuulipuistossa (38,4 MW). Uusimpana tietona on, että Korpilevonmäen tuulipuiston uudeksi omistajaksi on tulossa suomalaisen varainhoitokonsernin United Bankersin uusiutuvan energian rahasto, UB Uusiutuva Energia.

Lisäksi OX2 aloitti juuri uusien hankkeidensa rakentamisen. Toinen on Karijoella ja Isojoella sijaitseva Rajamäenkylän tuulipuisto (noin 367 MW) ja toinen on Honkakankaan tuulipuisto (105 MW) Halsualla.

Myös Vattenfallin Korsnäsin merituulipuisto, Suomen ensimmäinen varsinainen offshore-projekti, on edennyt siihen vaiheeseen, että osa tuulimittauksista on saatu tämän vuoden alussa päätökseen ja koko vuoden kestävät lintututkimukset ovat alkaneet maaliskuussa 2025. Lintututkimuksissa keskitytään selvittämään lintujen käyttäytymistä erityisesti kevään ja syksyn muuttokauden sekä pesimäkauden aikana. Lintututkimukset jatkuvat vuoden 2026 alkuun asti.

Vuoden 2025 aikana Suomeen ennakoidaan valmistuvan noin 1 400 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia. Tämä vahvistaa Suomen asemaa yhtenä Pohjoismaiden merkittävimmistä tuulivoimatuottajista.

Erityisesti energiavaltaiset teollisuudenalat ovat solmineet pitkäaikaisia PPA-sopimuksia tuulivoimatoimijoiden kanssa turvatakseen uusiutuvan sähkön saatavuuden ja hinnan. Tämä kehitys tukee Suomen siirtymää kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää ja vahvistaa maan energiaomavaraisuutta.

Sähkön akkuvarastot vahvistavat uusiutuvan energian joustavaa

Oulun Energia on tehnyt investointipäätöksen teholtaan 20 megawatin sähkön akkuvaraston rakentamisesta Toppilan voimalaitosalueelle Ouluun. Investoinnin arvo on noin 11 miljoonaa euroa ja sen avulla yhtiö kehittää sähköresurssien tehokasta ja joustavaa käyttöä sähkömarkkinoilla.

Oulun Energian investointi tukee yhtiön kasvustrategiaa vihreän siirtymän edistämisessä. Uudenlaisen energiajärjestelmän kehittäminen ja sen joustava käyttö ovat keskeisiä tavoitteita. Sähkön akkuvarasto, jonka kapasiteetti on 40 megawattituntia, mahdollistaa uusiutuvan energian varastoinnin ja käytön kysyntähuipuissa. Se parantaa huoltovarmuutta ja tasaa sähkön hintavaihteluita markkinaehtoisesti. Sähkön akkuvarasto rakennetaan Toppilan voimalaitosalueelle, jossa Oulun Energialla on jo oma voimalaitos, kaukolämpöä tuottava sähkökattila sekä iso kaukolämpöakku. Sähkön akkuvaraston rakennustyöt käynnistyvät jo kesällä 2025 ja uusi varasto otetaan käyttöön vuoden 2026 aikana.

Bioenergia – hajautettua voimaa

Bioenergian rooli on vahva etenkin alueellisessa sähkö- ja lämmöntuotannossa. Viime vuosina painopiste on siirtynyt turpeesta puuperäisiin polttoaineisiin ja kiertotalouden raakaaineisiin.

Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahti 3 voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 2023. Naistenlahden biovoimalaitoksen tuotanto kattaa noin 50 % Tampereen kaukolämmön tarpeesta, ja se tulee toimimaan Tampereen Energian päätuotantolaitoksena seuraavien vuosikymmenten ajan.

Vuonna 2023 käynnistyi myös Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas, joka valmistaa 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua vuodessa. Tehdas toimii ilman fossiilisia polttoaineita ja on suunniteltu täysin jätteettömäksi vuoteen 2030 mennessä. Uuden teknologian avulla laitoksessa toteutetaan kiertotalous, jossa puuraaka-aine ja tuotannossa syntyvät sivuvirrat hyödynnetään kokonaan biotuotteina ja bioenergiana. Tehdas tuottaa muun muassa mäntyöljyä, tärpättiä ja uusiutuvaa sähköä, yhteensä kaksi terawattituntia vuodessa, mikä kattaa 100 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisen kulutuksen.

Vety ja hukkalämpö: nousevat trendit

Vaikka vetytalouden laajamittainen käyttöönotto on vielä edessä, pilottihankkeet ovat jo käynnissä ja jotain on valmistunutkin.

P2X Solutions Oy:n rakentama ensimmäinen kotimainen vetytehdas Harjavallassa vietti avajaisiaan 26.3.2025. Vedyn tuotantolaitoksen lisäksi Harjavallan laitoskokonaisuuteen kuuluu myös synteettistä metaania tuottava metanointilaitos, jonka toiminta käynnistyy myöhemmässä vaiheessa. P2X Solutions suunnittelee lisäksi vetylaitoksia muun muassa Joensuuhun ja Ouluun. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa vedyn tuotantoa asteittain siten, että Joensuun laitoksen kapasiteetti olisi 40 MW ja Oulun laitoksen jopa 100 MW.

Helen teki vuoden 2024 keväänä investointipäätöksen vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakentamisesta Vuosaareen. 3H2-projekti on kunnianhimoinen hanke ja siinä yhdistyy neljä eri sektoria: sähkö, liikenne, lämmitys ja vety sekä joustavuus niiden välillä. Helenille hanke antaa mahdollisuuden olla ensimmäisten toimijoiden joukossa Suomen uusiutuvan vedyn markkinoilla. Tavoitteena on käynnistää vedyn tuotanto uudessa laitoksessa vuonna 2026.

Nordic Ren-Gas Oy taas suunnittelee Power-to-Gas-tuotantolaitosta Keravalle. Tavoitteena on tuottaa uusiutuvaa e-metaania, vetyä sekä kaukolämpöä, joka hyödynnetään hukkalämmöstä. Laitos on tarkoitus sijoittaa Keravan Energian biovoimalaitoksen läheisyyteen, mikä mahdollistaa sekä hiilidioksidin hyödyntämisen energiayhtiöltä että tehokkaan kaukolämpöintegraation. Hanke etenee tiiviissä yhteistyössä Keravan Energian kanssa. Rakentamisen on alustavasti suunniteltu ajoittuvan vuosille 2025–2027, ja ympäristövaikutusten arviointiprosessi on käynnistetty.

”Suomen energia-alalla eletään parhaillaan murroskautta.

Hukkalämmön hyödyntäminen on noussut yhä merkittävämmäksi osaksi energiantuotantoa etenkin urbaanilla alueella. Esimerkiksi Vantaan Energia rakentaa parhaillaan Varannoksi nimettyä lämmön kausivarastoa, jonne voi varastoida alhaisen lämmitystarpeen aikana syntyvää ylimääräistä lämpöä varastoon ja purkaa sitä sitten pakkasilla kaukolämpöverkkoon välttyen näin kalliiden fossiilisten tuontipolttoaineiden käytöltä.

Yhteenveto: hajautuva, hajauttava ja hajautettavissa

Suomen voimalaitosrintamalla on nähtävissä selvä suunta kohti monimuotoista ja hajautettua energiantuotantoa. Uudet investoinnit painottuvat yhä useammin uusiutuviin ja päästöttömiin energialähteisiin, mutta niiden rinnalla kulkevat vakaat ja suunnitelmalliset ydinvoimaratkaisut.

Energiateollisuuden ammattilaisten näkökulmasta tämä tarkoittaa paitsi uusia teknologioita ja investointimahdollisuuksia, myös kasvavaa tarvetta osaamiselle järjestelmätason optimoinnissa, älykkäässä ohjauksessa ja toimitusvarmuuden hallinnassa.

Voimalaitoskartta elää – ja samalla elää koko Suomen energiatalous.

Teksti: Petri Charpentier

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje