Yrityskulttuuri

Myönteinen työntekijäkokemus rakentuu yhteisöllisyydestä, mielekkäästä työstä ja inhimillisestä johtamisesta

Kuva: Pexels

Työelämässä on käynnissä lukuisia muutoksia, kuten pandemian jälkeiset työelämän rakenteiden muutokset, maailmantalouden geopoliittiset seikat sekä teknologinen kehitys ja jatkuvan oppimisen vaade. Tässä muutosten ristipaineessa vaaditaan myös johtamiselta aiempaa enemmän ja työntekijäkokemuksen ymmärtäminen voisi olla yksi keino.

Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu työntekijöiden näkökulmaa ja esiin nousi kolme työntekijäkokemukseen vaikuttavaa tekijää: hyvät työkaverisuhteet eli yhteisöllisyys, itselle sopiva työ eli yksilöllisen kokemuksellisuuden huomioiminen sekä inhimillinen johtamisen, erityisesti esihenkilön toiminta.

Hyvät työkaverisuhteet

Työyhteisöllä on suuri merkitys myönteisen työntekijäkokemuksen syntymisessä. Oman käyttäytymisen vaikutuksen huomioiminen eli työyhteisötaidot ja oma toimijuus nähdään lähtökohtana. Hyvä työkaveri näyttäytyi lähes kaikille samanlaisena: Ystävällinen, hyvin käyttäytyvä, reipas ja osaava työkaveri luo työyhteisöön myönteistä energiaa. Aitous, luottamus ja välittömyys edistävät sekä viihtyisää ilmapiiriä että työn sujuvuutta ja innovatiivisuutta.

Kiinnostuksen ja arvostuksen osoittaminen työkaveria kohtaan yksilönä edistää luottamuksen ja yhteisöllisyyden syntymistä. Mitä paremmin työkaverin tuntee, sitä haavoittuvaisempia ideoita uskaltaa esittää tai tuoda parannusehdotuksia, jotka edistävät oman työn ja organisaation kehittämistä psykologisesti turvallisessa ympäristössä.

Yhteisöllisyyden rakentuminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään. On työnantajan tietoinen päätös, voidaanko työaikaa käyttää toisiin tutustumiseen. Organisaation johto ja esihenkilöt siis mahdollistavat yhteisöllisyyden rakentamisen ja rakentumisen arjessa, ajankäytöllisesti ja rahallisesti sekä johtamalla esimerkillä, toisia arvostaen ja hyvien käytöstapojen mukaisesti.

Mielekäs työ

Myönteistä työntekijäkokemusta synnyttää myös mielekäs ja itselle sopiva työ. Mahdollisuus itsenäiseen työn tekemiseen ilman mikromanageerausta koetaan osoituksena työnantajan luottamuksesta työntekijää kohtaan.

Työntekijät odottavat työltä selkeitä, saavutettavissa olevia tavoitteita sekä onnistumisen ja arvostuksen kokemuksia. Työntekijät haluavat oppia tekemään työnsä hyvin ja kehittyä asiantuntijoina ja ammattilaisina, sillä se tuo itsevarmuutta ja monesti myös helpottaa työn tekemistä. Työn tekemisen tulisi olla sujuvaa ja siihen auttavat selkeät työnkuvat, vastuut ja prosessit sekä riittävät resurssit, toimiva työympäristö ja työvälineet.

Työntekijän kukoistukseen työssä eivät vaikuta siis vain yksilön omat ominaisuudet, vaan työnantajan on mahdollistettava työn hyvin tekeminen.

Inhimillinen johtaminen

Organisaation edustajista esihenkilöllä on suurin rooli myönteisen työntekijäkokemuksen rakentumisessa. Esihenkilöiden toivotaan hoitavan työtehtävänsä hyvin, sillä heidän nähdään parhaimmillaan olevan työntekijälle ”starttinappula eikä jarru”. Esihenkilöiltä toivotaan ihmisten johtamista, ei vain prosessien tai numeroiden.

Työntekijöillä on toive aktiivisesta dialogista, jossa tulee kuulluksi sekä myönteisestä ja rakentavasta palautteesta. Esihenkilöllä on suuri vaikutus yhteisöllisyyden luomisessa ja myös epäasialliseen käytökseen puuttumisessa. Häneltä toivotaan oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja reiluutta käytöksessään ja päätöksissään.

Työntekijät odottavat henkilöstöhallinnon prosessien, kuten rekrytoinnin tai perehdytyksen, toimivan taustalla, eivätkä ne itsessään aiheuta myönteistä työntekijäkokemusta, jolleivat ne ole erityisen hyvin hoidettuja. Sen sijaan toimimattomuus aiheuttaa kielteistä kokemusta. Johdolta puolestaan odotetaan toiminnan suuntaa, arvoja ja oikeudenmukaisuutta sekä työntekijöiden kuuntelemista ja arvostusta.

Työntekijäkokemusta johdettaessa on tärkeää huomioida yksilöllisyys, sillä työntekijäkokemuksen taustalla vaikuttavat monet tekijät, kuten elämäntilanne, aikaisemmat kokemukset tai arvot. Jokainen kokee ja tulkitsee työssä tapahtuvat tilanteet omista lähtökohdistaan eikä työntekijöitä voida ajatella yhtenä massana.

Vaikka teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ovat ihmisen psykologiset, fyysiset ja kognitiiviset ominaisuudet edelleen ikiaikaisia. Organisaatiossa olisi hyvä huomioida oppimisen ja työidentiteettien muuttamisen vaatima aika ja tuki. Vastaavasti tulisi huolehtia työvoinnista: myönteisten ja kielteisten kokemusten yhtäaikaisen ilmenemisen tunnistaminen ja myönteisyyden ylläpitäminen esimerkiksi johdonmukaisilla orgnisatorisilla käytännöillä, joustojen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon mahdollistamisen avulla.

Tutkimuksen mukaan myönteinen työntekijäkokemus edistää työntekijöiden kukoistusta, motivaatiota, suoriutumista, sitoutumista ja innovointia eli hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa.

Teksti: Katja Mälkki

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje