Yrityskulttuuri

Miten luoda yrityskulttuuri, jossa työuupumuksesta voidaan puhua ilman pelkoa tai häpeää?

Työuupumus on yhä yleisempi haaste työpaikoilla. Työterveyslaitoksen viimesyksyisen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan joka neljäs työssäkäyvä on vaarassa uupua tai on jo uupunut. Yhden työssään uupuneen kustannukset yritykselle voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, minkä lisäksi työuupumuksen inhimillinen hinta on valtava.

Organisaation menestyksen kannalta on olennaista, että työntekijät voivat puhua jaksamisestaan ilman pelkoa tai häpeää. Jos ongelmista ei voida keskustella avoimesti on niihin myös vaikea löytää ratkaisuja. Siksi työuupumuksen ehkäiseminen vaatii aktiivisia toimenpiteitä, mukaan lukien avoimen ja turvallisen keskustelukulttuurin luominen. Pelko hiljentää ihmiset, mutta avoimuus tarjoaa todellisia mahdollisuuksia parantaa työhyvinvointia.

”Työuupumus on yhä yleisempi haaste työpaikoilla.

Alla on kuusi konkreettista tapaa rakentaa organisaatiokulttuuria, jossa puuttuminen työuupumukseen ennaltaehkäisevästi ja rakentavasti olisi ennemmin sääntö kuin poikkeus.

1. Johdon esimerkki ja sitoutuminen

Työuupumuksen käsittelyn normalisointi alkaa ylimmästä johdosta ja esihenkilöistä. Kun johto tunnustaa avoimesti työhyvinvoinnin merkityksen ja rohkaisee keskusteluun, syntyy työntekijöille turvallinen ilmapiiri tuoda esiin ajatuksiaan. Esihenkilöt voivat jakaa omia kokemuksiaan stressinhallinnasta ja jaksamisesta sekä osoittaa samalla, ettei työuupumus ole heikkoutta, vaan työelämän yleinen haaste, johon löytyy ratkaisuja.

2. Avoin ja myötätuntoinen keskustelukulttuuri

Työpaikoilla tulisi aktiivisesti rohkaista ihmisiä keskustelemaan työkuormasta ja jaksamisesta, koska kukaan ei osaa lukea toisten ajatuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa säännöllisiä tiimipalavereita ja kahdenkeskisiä keskusteluja, joissa työhyvinvoinnista puhutaan avoimesti ja rakentavasti. Lisäksi esihenkilöiden tulisi säännöllisesti kysyä työntekijöiltä, miten he voivat, ja luoda kulttuuria, jossa pienet haasteet eivät kasva suuriksi ongelmiksi.

3. Ennaltaehkäisy ja työkuorman hallinta

Tutkimukset osoittavat, että työuupumus usein liittyy kestämättömiin työoloihin ja liian suureen työkuormitukseen suhteessa palautumiseen. On tärkeää, ettei työntekijöitä ajeta jatkuvasti äärirajoilleen. Tämä edellyttää selkeitä rooleja, realistisia tavoitteita ja riittävää palautumisaikaa myös työpäivän aikana. Lisäksi työntekijöiden yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet on tärkeä huomioida, jotta työn tekemiseen voidaan tarvittaessa tuoda joustavuutta. Inhimillisesti kestävään työelämään kuuluu myös siviilielämän kriisien huomioiminen. Samalla on tärkeää tiedostaa, että työnantajan ja työntekijän vastuiden sekä joustojen rajat voivat joskus olla haastavia määrittää.

”Työuupumuksen käsittelyn normalisointi alkaa ylimmästä johdosta ja esihenkilöistä.

4. Turvalliset palautekanavat ja selkeät toimintamallit

Työuupumuksesta puhuminen voi tuntua vaikealta, jos pelkona on, että omaa avoimuutta käytetään itseä vastaan. Organisaation tulisi tarjota turvallisia tapoja tuoda esiin jaksamisen haasteita ja tähän tarkoitukseen sopivat esimerkiksi nimettömät palautekanavat, hyvinvointikyselyt ja ulkopuolisten toimijoiden tarjoamat tukipalvelut. Mikäli organisaatiossa on oma työhyvinvointi- tai työkykyasiantuntija, niin myös hänen osaamistaan kannattaa hyödyntää aktiivisesti. Työntekijöiden on tärkeää kokea, että heidän huolensa otetaan vakavasti sekä tilanteisiin reagoidaan nopeasti ja rakentavasti.

5. Hyvä johtaminen ja esihenkilötyö

Esihenkilöiden rooli työhyvinvoinnin tukemisessa on ratkaiseva. Heidän tulisi saada koulutusta työuupumuksen tunnistamiseen, psykologisen turvallisuuden rakentamiseen ja työntekijöiden tukemiseen. Hyvä johtaminen ei tarkoita pelkästään tulostavoitteiden seuraamista, vaan myös huolenpitoa työntekijöiden hyvinvoinnista. Esihenkilöiden tulee osata kuunnella ja tukea henkilöstöä ilman leimaamista tai syyllistämistä.

6. Inhimillinen työkulttuuri ja työn merkityksellisyys

Tutkimukset osoittavat, että hyvinvoivissa työyhteisöissä työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi ja saavat tukea työyhteisöltä. Yhteinen ymmärrys organisaation tarkoituksesta ja siitä, miksi työtä tehdään, vahvistaa työhyvinvointia. Myös kollegoiden välinen tuki ja yhteisöllisyys ovat avainasemassa uupumuksen ennaltaehkäisyssä.

”On tärkeää, ettei työntekijöitä ajeta jatkuvasti äärirajoilleen.

Kestävän yrityskulttuurin rakentaminen vaatii sekä sprinttejä että maratonia – molemmat kuitenkin alkavat yhdellä askeleella

Yrityskulttuuri, jossa työuupumuksesta voidaan puhua ilman pelkoa tai häpeää, ei synny itsestään. Sen syntymiseen vaaditaan johdon esimerkkiä, avointa keskustelukulttuuria, ennaltaehkäiseviä toimia, turvallisia palautekanavia, hyvää johtamista ja inhimillistä työkulttuuria. Organisaation panostaessa näihin tekijöihin se ei ainoastaan ehkäise työuupumusta, vaan parantaa koko henkilöstön työhyvinvointia, tuottavuutta ja sitoutumista.

Eräässä suuressa yhdysvaltalaisessa pelastusalan yrityksessä johto ilmoitti henkilöstölleen, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin jaksamisensa kanssa. Kaikille työntekijöille luvattiin tarvittavaa tukea ja apua ilman pelkoa työpaikan menettämisestä. Tämä avoimuus sekä siihen liittyvä tuki lisäsivät merkittävästi työhyvinvointia ja paransivat koko organisaation toimintaa.

”Esihenkilöiden rooli työhyvinvoinnin tukemisessa on ratkaiseva.

Entä miten tilanne ratkaistiin työterveyspalveluita tarjoavassa yrityksessä, jonka omat asiantuntijat uupuivat työssään? Tarjoamalla esihenkilöille koulutusta ja tukea, koska hekin sitä tarvitsevat, sekä lisäämällä johtamista.

Nämä esimerkit alleviivaavat, ettei työhyvinvointi ole vain yksilön vastuulla, vaan koko työyhteisön asia. Lisäksi työhyvinvointi ei ole vain eettinen velvollisuus, vaan myös liiketoiminnan kulmakivi. Työntekijöiden voidessa hyvin voivat myös asiakkaat ja yritys hyvin.

Kirjoittaja Lassi Kervinen on LinkedIn-vaikuttaja ja työuupumuksen ehkäisijä, joka pyrkii tuomaan varjojen tilalle valoa ja selkeyttä sekä haluaa vuoteen 2040 mennessä auttaa yli miljoonaa työikäistä voimaan paremmin. Hän on perustanut Ardereum Oy:n, jonka palvelut keskittyvät työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen ympärille.

Teksti: Lassi Kervinen
Kuvat: Pexels

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje