Kiinteistöhuolto
Kunnissa tarvitaan ennakoivaa kiinteistönhoitoa
Kirjoittaja: Simon Elo
Kuntavaalipäivä on 13.4., jolloin valitaan valtuustojen jäsenet kaikkiin Suomen kuntiin. Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päättävä elin. Kunnan- ja kaupunginvaltuutetut käyttävät merkittävät valtaa siinä, mihin ja miten kunnan rakentamista toteutetaan. Hyvä rakennettu ympäristö tarkoittaa riittävästi monipuolisia asuntoja, sujuvaa liikkumista sekä turvallisia ja sisäilmaolosuhteiltaan laadukkaita tiloja.
Energiatehokkuuden merkitys kasvaa kunnissakin
Kuntien kiinteistökannan pitkäjänteinen kehittäminen ja ylläpito ovat avainasemassa rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Yli kolmasosa EU:n energiankulutuksen päästöistä syntyy rakennuksissa. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) tiukentuneet energiatehokkuusvaatimukset tulevat osaksi jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä kesään 2026 mennessä.
EPBD:ssä on tavoitteena, että kaikki uudisrakennukset ovat päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä ja tarkoituksena on kirittää jäsenvaltioita kohti päästötöntä rakennuskantaa vuoteen 2050 mennessä. Jäsenvaltiot ratkaisevat kansallisesti päästöttömän rakennuksen määritelmän.
Kiristyvät vaatimukset koskevat myös kuntien olemassa olevia palvelurakennuksia. Energiatehokkuutta on parannettava reilusti muun korjaamisen yhteydessä, ja tietty osa energiatehokkuudeltaan huonoimmista rakennuksista on korjattava vuoteen 2030 mennessä.
Viisas kunta selvittää kiinteistöjensä kunnon ja ottaa kunnossapidon, rakennusten energiatehokkuuden kehittämisen ja korjausrakentamisen merkittäväksi osaksi kunnan strategiaa.
Kunnilla on ollut vaikeuksia ylläpitää ja huoltaa kiinteistöjä
Tutkimuksen mukaan kuntien kiinteistöistä puolet ovat sellaisia, joiden kuntoa ei tunneta. Kunnan kiinteistöjen kunnon tunteminen on olennaista toimitilastrategioiden, palveluverkkosuunnitelmien ja kiinteistöjen mahdollisen myynnin kannalta. Yle Uutisten selvityksen mukaan esimerkiksi Helsinki käyttää tyhjien kiinteistöjen ylläpitoon kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa, Espoo 673 000 euroa ja Turku 1,1 miljoonaa euroa.
Taloudellisista syistä kunnissa on purettu paljon kiinteistöjä. Asiantuntijoiden mielestä suuri osa purkamisesta on turhaa. Useissa tapauksissa korjaaminen tulisi jopa halvemmaksi kuin vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen. Useat kunnat ovat siirtäneet tarpeellisia korjauksia, mikä on heikentänyt palvelutasoa ja kasvun edellytyksiä.
Kuntatalous on ollut jo pitkään tiukilla. Tarvittavien korjaushankkeiden siirtäminen on kuitenkin lyhytnäköistä politiikkaa, sillä rapistuvien kiinteistöjen korjauskulut kasvavat mitä pidempään jäädään odottamaan työn aloitusta. Kuntien kiinteistöjen korjausten ja kunnossapidon laiminlyönti aiheuttaa hallitsemattomia kuluja muun muassa energiahukan, vesi- ja viemäriverkoston vuotojen ja hätäkorjausten kautta.
Hyväkuntoiset koulut, päiväkodit ja muut julkiset rakennukset lisäävät kunnan vetovoimaa. Tämä jokaisen kannattaa muistaa, kun suomalaiset käyttävät kansanvaltaansa ja äänestävät kuntiin uudet valtuutetut.
Talotekniikkaliitto on mukana Rakennusteollisuus RT:n kuntavaalitavoitteissa. Liitto tukee RT:n kuntavaalitavoitteita ja on ollut vaikuttamassa erityisesti RT:n linjauksiin koskien rakennusten energiatehokkuutta ja korjausrakentamista.
Simon Elo
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
Talotekniikkaliitto
Talotekniikkaliitto on LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijat STULin yhteisjärjestö.
