Energiatehokkuus ja energiansäästö (Lämmön talteenotto ja hyötykäyttö)
Energiatuotanto ja -jakelu (Lämpöpumput, Savukaasujen puhdistus)
Savukaasupesureista edullista energiaa lämpöpumpulla
Kaksi lämmönlähdettä lisää käyttöaikaa
Joensuun voimalan lämpöpumppuratkaisu kaksine lämmönlähteinen on uraauurtava Euroopassa. Savukaasupesurin hukkalämpö tehostaa voimalaa, ja sellainen pitäisi asentaa jokaiseen pesuriin. Kuva: Savon Voima Oyj
Kattilalaitoksen savukaasupesurista on saatavissa huomattava energialisä, kun pesuveden lämpö otetaan talteen lämpöpumpulla. Kun kesällä kattila ei ole käytössä, pumpulle kannattaa ottaa toinenkin lämmönlähde, jotta kaukolämpöä tuotetaan jatkuvasti hyvin edullisesti.
LÄMPÖVOIMALAN SAVUKAASUPESURISTA on saatavissa
noin 20 prosenttia lisää tehoa, kun savukaasupesurin
yläkierron veden energia siirretään lämpöpumpulla kaukolämpöön.
Savon Voima Oyj ja Calefa Oy toteuttavat Joensuun
voimalaitokseen lämpöpumpun, joka hyödyntää lämpimänä
vuodenaikana jokivettä.
Laitos on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Se parantaa
merkittävästi energiatehokkuutta, sillä se antaa talviaikana
7 MW lisätehon, joka on merkittävä erityisesti huipputehoja
tarvittaessa.
Koska lämpöpumppu toimii vuoden ympäri, se parantaa
huomattavasti investoinnin kannattavuutta. Kesällä jokivesikäytössä
laitoksen teho on noin 4–5 MW.
Uraauurtava ratkaisu on saanut EU:n NextGenerationrahoitusta
25 prosenttia. Se koostuu neljästä lämpöpumpusta,
ja se valmistuu kuluvan vuoden syksyllä.
”Lämpöpumpputekniikan käyttöönotto parantaa merkittävästi
voimalaitoksen energiatehokkuutta ja antaa mahdollisuuden
vähentää polttoon perustuvaa energiantuotantoa”, kertoo
Savon Voiman kunnossapito- ja projektipäällikkö Jukka Varonen.
”Lämpöpumpputekniikan
käyttöönotto parantaa
merkittävästi voimalaitoksen
energiatehokkuutta.
Polttamisen osuus vähenee
Investointi on osa laajempaa hanketta, joka sisältää myös
Joensuun kaukolämmön tuotannon tueksi valmistuvan kaukolämpöakun
rakentamisen. Savon Voiman tavoitteena on olla
energiantuotannossa hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja
nyt käynnistyvä laitoshanke on merkittävä panostus päästöttömään
ja sähköistyvään kaukolämmön tuotantoon.
Lämpöpumppuinvestointi tarjoaa mahdollisuuden kerätä
talteen myös tulevan voimalaitosalueella sijaitsevan Joensuu Biocoal Oy:n biohiilitehtaan sekä muiden alueen toimijoiden
mahdollisia hukkalämpöjä.
Lämpöpumppuratkaisu tulee vähentämään osaltaan Savon
Voiman palamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa Joensuun
kaukolämpöverkon alueella. Vaikutus näkyy erityisesti kesäisin,
kun kaukolämpöverkon lämmöntarve on pienempi ja lämpöä
saadaan talteen jokivedestä.
Kesäajan kaukolämpökuormat ovat noin 20–30 MW. Silloin
4–5 megawatin lisä merkitsee huomattavaa prosenttiosuutta
lämmöntuotannossa.
”Oikeastaan
jokaiseen
savukaasupesuriin
kannattaisi harkita
lämpöpumppua.
Savukaasusta helppoa energiaa
Toimitusjohtaja Petri Vuori Calefa Oy:stä kertoo, että savukaasupesuri
on luonteva sovelluskohde lämpöpumpulle. Pesuvesi
on suhteellisen lämmintä, joten talteen otetun energian
kohottaminen kaukolämmön vaatimiin astelukuihin on suhteellisen
edullista.
Lisäksi energian siirtomatkat jäävät lyhyiksi, kun kohde
on valmiiksi osa kaukolämpöverkkoa. Usein käytettävissä olevat
hukkalämmöt ovat etäällä niistä paikoista, joissa niitä olisi
kätevää hyödyntää.
”Oikeastaan jokaiseen savukaasupesuriin kannattaisi harkita
lämpöpumppua. Meneehän kattilalaitoksen polttoaineen
sisältämästä energiasta karkeasti ottaen viidennes taivaalle”,
kertoo Vuori.
Myös kahta lämmönlähdettä hyödyntävä ratkaisu on erittäin
järkevä, koska lämpöpumpuille saadaan huomattavasti
enemmän käyttötunteja vuoden ympäri. Sopivia lämmönlähteitä
on pintavesien lisäksi esimerkiksi ulkoilma, teollisuuden
hukkalämmöt ja jätevedet.
Teksti: Lauri Lehtinen
