Valvonta & Suunnittelu
Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli
Kirjoittaja: Anssi Salonen
Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti ja FIGBC:n Kestävyyden kuntotarkastus. Näistä molemmat saattoivat monelta hukkua joulun kiireisiin, joten lienee aihetta palata niiden keskeisiin viesteihin.
Kytkeytyneet visaiset haasteet vaativat meiltä parempaa
Tiivistäen voi todeta, että useista kansainvälisistä sitoumuksista ja tavoitteista huolimatta nykytoimet ovat vielä hajanaisia, eivätkä ne ole riittäviä tarvittavan kestävyysmurroksen aikaansaamiseksi. Kestävyysmurros tarkoittaa syvällistä näkemysten sekä rakenteiden ja toimintojen muutosta pysäyttää luontokato ja hillitä ilmastonmuutosta. Sen lisäksi että ilmastonmuutos ja luontokato ovat perustavanlaatuisia haasteita, ovat ne vahvasti myös toisiinsa kytköksissä. Ristiinkytkeytyminen ja monitahoisuus hankaloittavat yksinkertaisten ratkaisujen löytymistä. Kiertotalousperiaatteiden omaksuminen on keskeisiä työkaluja tavoitella maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvää kiinteistö- ja rakennusalaa.
Kiinteistö- ja rakennusalalla on nähtävissä nopeasti kasvava määrä positiivista aloitteita ja ulostuloja. Edelläkävijät toteuttavat jo nyt hyviä ratkaisuja ja tekevät kannattavaa liiketoimintaa.
Kiertotalouden omaksuminen pienentää hiilipiikkiä heti
Rakennusten konversiot säästävät luontoa ja vähentävät tarvetta uusille rakennuspaikoille. Teollisuudenaloista rakentaminen kuluttaa eniten raaka-aineita. Kestävyyssiirtymää tavoiteltaessa meidän on haastettava vallitsevat näkemyksemme. Kestävyyden kuntotarkastuksen mukaan Suomessa rakennuksien elinkaari on vaatimaton. Hyvänä tavoitteena voisi olla Kiertotalouden green dealin mukaisesti pidentää rakennusten elinkaaria 20 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2035 mennessä.
Jokaisen hankkeen kohdalla tulisi miettiä voidaanko hyödyntää jo kerran tehtyä. Jatkamalla rakennuksen elinkaarta, säästämme luontoa ja vähennämme tarvetta uusille rakennuspaikoille. Hienoja julkisia esimerkkejä löytyy useita. Peruskorjauksissa on osoitettu laskelmilla päästöjen jäävän uudisrakentamista pienemmäksi sekä lyhyellä että 50 vuoden tarkastelujaksolla.
Tahto ja päättäväisyys tukevat uusien innovatiivisten ja vähäpäästöisten materiaalien luontia
Kunnianhimoisissa hankkeissa tulee vastaan tilanteita, joissa valmiita kiertotalousratkaisuja ei välttämättä löydy.
Helsingin Jätkäsaareen toteuttava Pohjoismaiden ensimmäisen kiertotalouskorttelin julkisivujen osalta kävi juuri näin. Kiertotalouskortteli on yhteisöllinen kerrostalokortteli, joka suunnitellaan, rakennetaan ja jossa asutaan kiertotalouteen perustuvan konseptin mukaisesti. Hankkeen kehittämisteemoina ovat rakentamisenaikainen kiertotalous sekä kohtuuhintaiset ja toistettavat kiertotalousratkaisut.
Markkinoilta ei kartoituksessa löydetty julkisivuun sopivaa ja asemakaavan mukaista materiaalia, joten sellainen piti luoda. Urakoitsijana toimivan YIT:n ja kestävän rakentamisen konsulttina toimivan A-Insinöörien toimesta saatiin yhteen Iittalan lasitehtaan, Wienerbergerin ja kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaava ARK-house arkkitehtitoimiston henkilöt. Keskusteluiden pohjalta syntyi ajatus kierrätyslasia ja saniteettiposliinia sisältävästä kiertotaloustiilestä.
Uuden innovatiivisen tuotteen päätyminen tuotteeksi Wienerbergerin mallistoon edellytti siis Yrjö ja Hanna Kotien tilaajana asettamia tavoitteita, erilaisten toimijoiden yhteistyötä ja ennakkoluulotonta ajattelua – jopa koetiilet esitestattiin URF-tapahtuman paviljongissa.
Anssi Salonen
FIGBC Vaikuttamisen ohjausryhmän jäsen
Hankekehitysjohtaja, A-Insinöörit
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.
Lue lisää: figbc.fi
