Energiainfra ja uudet energiateknologiat (Viranomaismääräykset, direktiivit)
Energiatuotanto ja -jakelu (Kunnonvalvonta ja diagnostiikka, Valvontalaitteet)
Käyttö ja kunnossapito (Tarkastus, testaus, Työvälineet ja -varusteet)
Tiedonhallinta, tietojärjestelmät, digitalisaatio (Turvallisuus- ja valvontajärjestelmät)

Työturvallisuus energia-alalla

Haasteita ja kehityskohteita

Kuva: Pexels

Energia-ala Suomessa on merkittävä työllistäjä ja elintärkeä osa yhteiskunnan infrastruktuuria. Alalla työturvallisuus on ensisijaisen tärkeää, koska työympäristöt vaihtelevat aina sähköasemista tuotantolaitoksiin ja vesivoimaloihin. Energia-alan ammattilaisille turvallisuus ei ole vain säädösten noudattamista, vaan myös jatkuvaa riskienhallintaa, jota kehitetään työpaikoilla jatkuvasti uusien teknologioiden ja lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

Energia-alan erityiset työturvallisuusuhat

Energia-alan työympäristöt sisältävät runsaasti riskejä, joita ei usein löydy muilta toimialoilta. Sähkötyöt ja suurjännitteet, mekaaniset laitteistot, korkealla työskentely sekä vaarallisten aineiden käsittely ovat osa arkea. Näiden lisäksi alalle ominaisia haasteita ovat suurten voimajohtojen ja verkostojen ylläpidossa sekä teollisuuden tuotantoprosesseissa kohdatut riskit.

Esimerkiksi sähköasennukset ja kunnossapito voivat altistaa työntekijän hengenvaarallisille sähköiskuille, jos turvajärjestelmiä tai ohjeistuksia ei noudateta tarkasti. Lisäksi suurjänniteasemat ja voimalaitokset sisältävät usein painesäiliöitä, höyrylinjoja ja muita laitteistoja, jotka voivat aiheuttaa vakavia onnettomuuksia ilman asianmukaisia turvallisuuskäytäntöjä. Korkealla työskentely puolestaan on yleistä erityisesti tuulivoimaloiden asennus- ja kunnossapitotöissä, mikä vaatii erityisosaamista ja korkeatasoista turvavarustelua.

”Energia-alan työympäristöt sisältävät runsaasti riskejä, joita ei usein löydy muilta toimialoilta.

Lainsäädännön rooli turvallisuuden varmistamisessa

Suomessa työturvallisuutta säätelevät useat lait ja asetukset, kuten työturvallisuuslaki ja sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002, jotka määrittävät turvallisuusohjeet sähköalan töille. Nämä säädökset asettavat työnantajille velvollisuuden tunnistaa ja arvioida työympäristöön liittyvät riskit sekä varmistaa, että työntekijät saavat riittävän koulutuksen ja asianmukaiset turvavarusteet.

Energia-alan toimijat tekevät yhteistyötä myös muiden viranomaisten, kuten työsuojeluviranomaisten ja Tukesin, kanssa varmistaakseen turvallisuusstandardien täyttymisen. Työnantajan vastuulla on lisäksi seurata lainsäädännön muutoksia, sillä turvallisuusvaatimuksia tarkistetaan säännöllisesti teknologian kehittyessä ja uusien riskien ilmaantuessa.

Teknologian rooli työturvallisuuden parantamisessa

Viime vuosina teknologiset innovaatiot ovat parantaneet merkittävästi energia-alan työturvallisuutta. Erilaiset älykkäät valvontajärjestelmät, anturiteknologia ja automaatio mahdollistavat riskien reaaliaikaisen seurannan, mikä vähentää ihmisten altistumista vaarallisille tilanteille.

Droonien käyttö esimerkiksi korkeajännitejohtojen ja tuulivoimaloiden tarkastuksissa vähentää työntekijöiden tarvetta työskennellä korkealla ja haastavissa sääolosuhteissa. Lisäksi IoT-laitteet, jotka seuraavat laitosten kunnossapitotarvetta ja kuormitustilannetta, voivat ennakoida mahdollisia vikoja ennen kuin niistä tulee turvallisuusuhkia. Uusien teknologioiden myötä työntekijöiden on kuitenkin tärkeää saada jatkuvaa koulutusta ja perehdytystä, jotta he osaavat hyödyntää välineitä turvallisesti ja tehokkaasti.

Turvakulttuurin merkitys ja siihen panostaminen

Turvallinen työpaikka ei synny pelkästään lainsäädännön noudattamisesta ja uusista teknologioista, vaan se vaatii myös vahvan turvakulttuurin. Energia-alalla turvakulttuuri tarkoittaa sitä, että jokainen työntekijä ymmärtää oman roolinsa turvallisuuden ylläpitämisessä ja uskaltaa puuttua epäkohtiin.

Energia-alalla on panostettu viime vuosina merkittävästi ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön. Erityisesti suuret energiayhtiöt ovat ryhtyneet kouluttamaan henkilöstöään säännöllisesti turvallisuusasioissa ja ottaneet käyttöön turvallisuuskampanjoita, joiden tavoitteena on lisätä turvallisuusvalmiutta koko organisaatiossa. Koulutusohjelmissa korostetaan muun muassa vaarojen tunnistamista, vaaratilanteiden ilmoittamista ja riskienhallinnan jatkuvaa parantamista.

Lisäksi monet yritykset hyödyntävät turvallisuusperehdytyksissä ja -koulutuksissa VR- ja AR-teknologiaa, joiden avulla työntekijät voivat harjoitella vaaratilanteita virtuaalisesti ennen käytännön työhön ryhtymistä. Tällaiset menetelmät parantavat turvallisuusvalmiuksia ja vähentävät inhimillisten virheiden riskiä.

Korostuva yhteistyö alihankkijoiden kanssa

Energia-alalla käytetään paljon alihankintaa erityisesti kunnossapito- ja asennustöissä, mikä asettaa lisähaasteita turvallisuudelle. Alihankkijat eivät aina ole yhtä perehtyneitä kohteiden erityisvaatimuksiin kuin vakituinen henkilöstö, ja näin ollen riskit voivat kasvaa, jos turvallisuudessa tehdään kompromisseja.

Tämän vuoksi yhä useammat energia-alan toimijat ovat ottaneet käyttöön tiukempia turvallisuuskriteereitä ja auditointikäytäntöjä myös alihankkijoiden osalta. Ennen kuin alihankkijat aloittavat työt kohteessa, heidän on läpäistävä turvallisuuskoulutus ja tutustuttava kohteen turvallisuuskäytäntöihin. Useat yhtiöt vaativat alihankkijoilta myös oman turvallisuusdokumentaation toimittamista sekä osallistumista yhteisiin turvallisuustarkastuksiin.

”Energia-alalla on panostettu viime vuosina merkittävästi ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön.

Tulevaisuuden haasteet ja kehityssuunnat

Vaikka työturvallisuudessa on otettu suuria harppauksia, ala kohtaa jatkuvasti uusia haasteita. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä uusiutuvan energian tuotanto, kuten tuulivoima, tuo mukanaan uusia turvallisuusvaatimuksia. Tuulivoimaloiden rakentaminen ja ylläpito vaativat erikoisosaamista, eikä vaaroja aina ole yhtä helppo ennakoida kuin perinteisissä voimaloissa.

Samanaikaisesti energia-alan digitalisaatio lisää järjestelmien monimutkaisuutta ja vaatii uudenlaista turvallisuusosaamista kyberturvallisuuden alueella. Energia-alan infrastruktuurit ovat kriittisiä yhteiskunnan toiminnalle, ja esimerkiksi sähköverkon kyberturvallisuusuhkien hallinta korostuu entisestään.

Työturvallisuus energia-alalla on kehittynyt huomattavasti, mutta alan erityispiirteet ja jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö asettavat sen jatkuvan kehitystyön kohteeksi. Turvallisuutta voidaan parantaa edelleen hyödyntämällä uusia teknologioita, kehittämällä vahvaa turvakulttuuria ja tiivistämällä yhteistyötä alihankkijoiden kanssa. Työturvallisuuden parantaminen ei ole pelkästään yrityksen lakisääteinen velvollisuus, vaan myös tärkeä kilpailutekijä alalla, jossa ammattitaito ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä.

Teksti: Petri Charpentier

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje