Energian tuotanto, jakelu ja varastointi (Lämpökeskukset ja -laitokset)
Energiatuotanto ja -jakelu (Kattilat ja kattilalaitokset)

Laatukattila oy rakentaa kestävän kehityksen lämpölaitoksia

Kitee, Arppe 5.5 MW vihkiäiset.

Kiteen Lämpö Oy:n uusi Arppen KPA-lämpökeskus vihittiin virallisesti käyttöön syyskuussa – mutta lämpökeskus on tuottanut lämpöä jo tammikuusta lähtien.

”LAITOKSEN LAKA-Y 5,5 MW kaasutuspolttokattilan 24 tunnin käyttöönotto oli 5.–6.1.2024. Heti sen jälkeen aloitettiin kolmen viikon koekäyttö”, kertoo laitetoimittaja Laatukattila Oy:n hallituksen puheenjohtaja Simo Lampinen.

”Laitos luovutettiin Kiteen Lämpö Oy:lle 26.3.2024, jonka jälkeen on tehty vielä lopputöitä”, toteaa Laatukattilan toimitusjohtaja Markku Lampinen.

”Laitoksen huoltoseisokin aikana elokuun alkupuolella suoritettiin lopputyöt”, hän kertoo.

Bioenergialla pyörivään lämpölaitokseen on rakennettu myös varakapasiteettia: häiriöiden ja pakkaspiikkien varalta laitoksessa on kaksi Laka-Z 4,0 MW öljykattilaa.

”Öljykattiloiden säädöt ja käyttöönotot suoritettiin Laka Y -kattilan koekäytön jälkeen viikolla 5”, kertoo Simo Lampinen, joka kuvailee öljykattiloiden olevan ”reservissä” sangen harvinaisen pahan päivän varalta.

”Vuotuisesta lämmöntuotannosta arviolta 98–99% tullaan tekemään bioenergiakattilalla”, hän toteaa.

”Uusi laitos siis vähentää öljynkäytön liki minimiin.

Päästömittauksista läpi liehuvin viirein

Uusi laitos siis vähentää öljynkäytön liki minimiin. Kiteen Lämpö Oy:n laskelmien mukaan ennen KPA-kattilan käynnistämistä öljyä kului paukkuvina pakkaspäivinä 24 000 litraa vuorokaudessa – eli peräti 30 000 euron edestä.

Kitee, Arppe 5.5 MW vihkiäiset.

Asetus 1065/2017 mukaiset päästömittaukset on nekin suoritettu jo helmikuussa – ja laitoksen päästöt ovat kevyesti raja-arvojen puitteissa. Tässäkin on pelattu varman päälle:

”Kattilan jälkeen savukanavassa on vielä pussisuodatin, vaikka vastaavia kohteita on toteutettu myös ilman lisäpuhdistimia ja silti raja-arvoja rikkomatta. Tämä on viime kädessä asiakkaan päätös ja varmuus on aina paras”, Simo Lampinen toteaa.

Investointina Arppen lämpölaitoshanke on merkittävä, sillä sen hintalappu on noin 9,1 miljoonaa euroa. Vuonna 1986 valmistunut ja elinkaarensa päähän tullut Arppen entinen lämpökeskus purettiin pois viime vuoden alkupuolella, ja uutta lämpölaitosta ryhdyttiin rakentamaan tilalle.

Ankkurina kotimainen metsähake

Lämpölaitoksen pääpolttoaine on kotimainen metsähake, jota kuluu keskimäärin noin kaksi rekka-autollista päivässä. Lämmöntuotantoprosessissa otetaan lisäksi talteen muutoin yleensä hukkaan menevää energiaa, jota sitten käytetään kaukolämmön tuotannossa ja myös laitoksen omassa käytössä.

”Kattilan hyötysuhde ja savukaasujen lämmön talteenotto on tehokkaampaa, mikä tarkoittaa pienempää polttoaineen kulutusta”, toteaa Simo Lampinen.

”Lisäksi vanhaan kattilaan verrattuna savukaasupäästöt ovat huomattavasti alhaisemmat, mikä on hyvä asia ympäristön ja ilmaston kannalta.” Uuden laitoksen parempi käytettävyys taas näkyy pienempinä käyttökustannuksina.

Kangasala Ranta-Koivisto 6 MW + 6 MW.

Puutarhayritykselle oma lämpölaitos

Toinen Laatukattilan tuore referenssi on Tamsin puutarhan oma lämpölaitos Teuvalla. Tamsin puutarhan biovoimalla toimivan lämpölaitoksen toimitukseen kuuluvista laitteista on jo asennettu Laka-Y 4,0 MW kaasutuspolttokattila, hoitotasot, polttoaineen syöttölaitteet, savupiippu ja savukanavistot.

”Rakennustyöt valmistuivat elokuun alussa ja tämän jälkeen alkoivat laitoksen prosessi-, sähkö- ja automaatiotyöt”, kertoo Simo Lampinen.

”Putkessa” on myös Kaustisen lämpölaitoksen Laka-Y 3,5 MW kaasutuspolttokattila, joka on tällä hetkellä verstaalla varusteluvaiheessa. ”Myös polttoaineen syöttölaitteet ovat työn alla”, lisää Simo Lampinen.

Kaustisen lämpölaitoksella tilaajan maanrakennus- ja perustustyöt valmistuvat osittain syyskuun lopussa, minkä jälkeen Laatukattila pääsee suorittamaan polttoaineen syöttölaitteistojen asennukset. Tämän jälkeen tilaaja taas jatkaa maanrakennus- ja perustustöitään.

”Lokakuun lopussa aloitetaan kattilan ja laitteistojen asennustyöt sekä rakennustyöt.”

”Lämpölaitoksen pääpolttoaine on kotimainen metsähake.

70-vuotias perheyritys

Laatukattila Oy on vuonna 1953 perustettu perheyritys, jonka starttasi aikoinaan Simo Lampisen isä Kalevi. Vuosikymmenten vetovastuun jälkeen Simo jäi hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi tuli Simon poika Markku 2000-luvun alussa.

Kristiinankaupunki 4.5 MW.

”Myös minun poikani Aleksi on ollut mukana yrityksen toiminnassa jo pitkään”, kertoo Markku Lampinen.

Tuotekehittelyssä yritys panostaa ympäristöystävällisyyteen, taloudellisuuteen ja kestävyyteen – ja Lampiset laskevat aktiivisen tuotekehitystyön olevan myös yksi perheyrityksen vahvuuksista kilpaillulla markkinalla.

”Meidän tuotekehitys lähtee tuotteiden ja prosessien tuntemisesta perinpohjin ja siitä ajatuksesta, että aina voi parantaa”, he toteavat.

Jokainen toimitus on uniikki

Tuote on myös aina räätälöity, tavalla tai toisella. Markku Lampinen huomauttaa, että jokainen toimitettu lämpölaitos on aina oma, uniikki ratkaisunsa.

”Koska asiakkaan tarpeet ovat joka kohteessa erilaiset, myös ratkaisua hienosäädetään optimaaliseksi.”

Uuden ajan lämpölaitoksia Suomi tarvitsee – mutta rakentamisessa on toki myös haasteita. Lampiset kertovat, että usein maanrakennus- ja perustustöiden aikataulu venähtää, josta aiheutuu hankaluuksia projektin toteuttamiseen ja viivästystä lämmöntuotannon aloitukseen.

”Sitten ongelmana on syyssateet – ja huonolla onnella vielä räntä, jos aikataulut pettävät edelleen”, Markku Lampinen kuvailee ja muistuttaa, että asennustyössä joudutaan olemaan taivasalla iso siivu.

”Sitten asiakkaalla on usein toive, että voidaanko myöhässä olevaa aikataulua kiriä meidän toimesta. Yrittää voidaan, mutta aina se ei onnistu.”

Somero 7 MW.

Monta rautaa tulessa

Laatukattilalla on tyypillisesti kaksi eri vaiheessa olevaa laitosprojektia ”kuumana” samaan aikaan, joten projektinjohdolla on hiukan pelivaraa resurssien allokoinnissa. Työntekijöitä yrityksellä on nelisenkymmentä.

”Siihen päälle tulee sitten vielä vuokratyövoima, jota ilman ei olisi enää 2000-luvulla pärjätty”, toteaa toimitusjohtaja.

Markku Lampinen myöntää, että asennuspuolen haalarihommiin on vaikea löytää oikeanlaista porukkaa. Hänen mukaansa monella tulokkaalla voi olla osaamista ja tutkintoja, mutta ei asennetta.

”Nämä hommat oppii kyllä, jos siihen on aitoa halua.”

”Jokainen toimitettu lämpölaitos on aina oma, uniikki ratkaisunsa.

Työ vie mukanaan

Kumpikin Lampinen on ollut kattilabisneksessä kiinni jo hyvin pitkän aikaa: Simo aloitti kesätöissä vuonna 1957 ja Markku hyppäsi sorvin ääreen 1977. Verenperinnöllä on varmasti osuutta siihen, että ala on edelleen kiinnostava.

”Jotain tässä täytyy olla, kun työ vie mukanaan”, virnistää Simo Lampinen. Satoja lämpölaitosprojekteja alusta loppuun vienyt parivaljakko tietää senkin, että on hyvin palkitsevaa nähdä, kuinka piirustukset heräävät henkiin ja laitos lopulta pyörähtää käyntiin.

”Me tykätään olla käyttöönotoissa mukana, koska se on aina juhlahetki, kun pannuun saadaan tuli”, summaa Markku Lampinen.

Hän lisää, että myös se hetki, jolloin pitkään hierotut kaupat saadaan viimein maaliin, tuppaa jäädä mieleen. ”Kun on ollut koronan ja sodan kaltaisia haasteita, niin kauppojen lukkoon lyöminen on hidastunut ja niiden syntymistä arvostaa aina vain enemmän.”

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Laatukattila Oy

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje