Yleiset, Messut ja tapahtumat
Sisäilmastoseminaari karisti koronan ja keräsi klaanit yhteen
Perinteikäs Sisäilmastoseminaari järjestettiin nyt jo 37. kerran. Maaliskuun 15. päivänä pidetty seminaari kokosi yhteen lähes 1 100 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta Messukeskuksen kongressisiipeen ja virtuaaliselle tapahtuma-alustalle verkkoon.
”SEMINAARIVIERAITA PAIKAN päällä Messukeskuksessa
oli noin 550”, kertoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja
Mervi Ahola. Hänen mukaansa oli suuri helpotus, kun kahden
vuoden odotuksen jälkeen ”sisäilmastoheimot” saivat jälleen
kokoontua ja kohdata ihan kasvotusten.
”Tänä etätyöaikana on selvinnyt, että asiantuntijoiden vuorovaikutus
on edelleen erittäin tärkeää myös sisäilmakentän
kehityksen kannalta”, hän toteaa.
Seminaarin ohjelma tarjosi monipuolisen kattauksen niistä
teemoista, jotka ovat pinnalla sisäilma-alalla tällä hetkellä.
Seminaariin oli kenen tahansa mahdollista jättää esitelmäehdotuksensa
viime syksynä ja hyväksytyistä ehdotuksista esittäjät
kirjoittivat artikkelin.
”Tältä pohjalta Sisäilmastoseminaarin ohjausryhmä koosti
tämänvuotisen ohjelman”, Ahola kertoo.
Varsinaisten tieteellisten tutkimusten lisäksi seminaari tarjosi
useita käytännön sisäilmatyöhön liittyviä esityksiä. Esityksiä
oli kaiken kaikkiaan 60, joista 37 oli suullisia kolmessa
rinnakkaisessa sessiossa.
Tiukka paketti ajankohtaista tietoa
Ohjelmasessioissa oli esityksiä rakennusten tutkimisesta ja
korjaamisesta,
lämpöolosuhteista ja jäähdytyksestä, sisäilmaoireista
ja oireilevien tuesta, koetusta sisäympäristöstä ja
rakennuksen painesuhteista, kuitujen mittaamisesta ja sisäilman
laadusta, rakennusten mikrobeista, sisäilmatilanteiden
ennaltaehkäisemisestä ja selvittämisestä, kemiallisista yhdisteistä
sisäilmassa
Aholan mukaan seminaarin anti oli melkoinen runsaudensarvi
infraäänitutkimuksesta tuoreeseen homekoira-oppaaseen.
”Yksi nouseva puheenaihe on liian kuumat asunnot, eikä
ainoastaan kesäkuukausina – eräässäkin kerrostaloasunnossa
aurinko lämmitti sisätilat +27 asteeseen jo maaliskuussa”,
Ahola toteaa ja lisää, että auringon lämpökuorma aiheuttaa
isoja haasteita nyt ja tulevaisuudessa.
Mitä opimme koronasta?
Seminaarin avauspuheenvuorossa ylilääkäri, Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen Infektiotautien torjunta ja rokotukset
-yksikön päällikkö Otto Helve niputti koronapandemiasta saatuja
oppeja. Helven mukaan koronaviruspandemiasta on
oleellista tarkastella sitä, mitä esimerkiksi viruksen aerosolivälitteisyydestä
tai ilmanvaihdon merkityksestä on opittu.
Oppeja tulisi kerätä, arvioida ja hyödyntää tulevaisuuden
rakennusten suunnittelussa.
Katri Leino Rakennustieto Oy:stä puhui rakennusmateriaalien
päästövaatimusten tiukentumisesta eri vapaaehtoisissa
ympäristöluokituksissa. Leino muistutti, että vaatimusten tulisi
olla tasolla, joka teollisuudessa on kohtuudella saavutettavissa
– nollapäästöihin pyrkiminen ei ole tarkoituksenmukaista.
Katri Leino valotti myös EU:n taksonomiaa, johon on otettu
mukaan periaate ”Do no significant harm” eli ei saa tuottaa
haittaa ihmiselle. Taksonomiaan on toistaiseksi otettu mukaan
kriteerit mm. karsinogeenisille yhdisteille ja formaldehydille.
Leinon mukaan EU-tasolla on jo pitkään pyritty saamaan
CE-merkintään liitetty emissiotestaus, vaikka toistaiseksi tähän
ei ole löytynyt yhteisymmärrystä. Taksonomian kautta sisäilmaasiat
silti nousevat myös EU-tasolla.
Työkalupakki kuntoon!
Mervi Aholan mukaan päivän esityksissä heijastui tietty ratkaisukeskeisyys:
kun ennen puhuttiin ongelmista, nyt puhutaan
ennaltaehkäisystä ja konkreettisista ratkaisuista.
”Takana on vuosien kehitys, joka jatkuu edelleen. Lämmin
kiitos seminaarin pääsponsoreille AFRYlle ja Saint-Gobain
Finland
Oy WEBERille, kumppaneille, näytteilleasettajille sekä
sosiaali- ja terveysministeriölle – unohtamatta meidän hienoja
kannattajajäseniämme sekä yhteistyökumppaneitamme”, summaa
Ahola.
Tavataan ensi vuonna Sisäilmastoseminaari 38:ssa
14.3.2023!
Teksti: Sami J. Anteroinen
