Huolinta, ahtaus ja tullaus
Tutkimus: Huolinta kirittää toimivaa ulkomaankauppaa
Huolinta-alalla on suuri merkitys Suomen ulkomaankaupan toimivuuden varmistajana, sillä noin puolet ulkomaankaupan tavaravirroista on huolitsijoiden järjestämää. Lokakuussa 2020 julkaistu Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton Huolinta - avain toimivaan ulkomaankauppaan -selvitys avaa toimialan merkittävää arvoa Suomen kansantaloudelle ja ulkomaankaupalle. Raportin mukaan huolinta-ala on pystynyt toteuttamaan Suomen ulkomaankaupan kuljetukset tehokkaasti, vaikka Covid-19-pandemia on myllertänyt globaaleja toimitusketjuja.
Huolinta - avain toimivaan ulkomaankauppaan -selvityksessä muistutetaan, että Suomi on maailmankaupalle avoin talous, jonka hyvinvointi pitkälti perustuu toimivaan ulkomaankauppaan. Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry:n (SHLL) toimitusjohtaja Petri Laitinen toteaa, että kilpailukykyinen ja osaavasti hoidettu vienti ja tuonti ovat Suomen talouden elinehto:
”Huolinta on tavaran, tiedon, rahan sekä kuljetusvälineiden ja -yksiköiden oikea-aikaista, kustannustehokasta ja sääntelynmukaista hallintaa ulkomaankaupassa. Tämä taas on toimivan ja tehokkaan ulkomaankaupan edellytys”, linjaa Laitinen.
Huolinnan todellinen merkitys ei rajoitu toimialan omaan osuuteen kansantalouden tilinpidossa (0,4 mrd. euroa), vaan alan mahdollistama ulkomaankauppa heijastuu laajasti koko kansantalouteen ja maamme taloudelliseen hyvinvointiin. Logistiikan professori Lauri Ojalan johdolla tehdystä selvityksestä käy ilmi, että noin puolet Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista on huolintaliikkeiden organisoimaa, ja että huolitsijoiden käsittelemän ulkomaankaupan arvo on yli 100-kertainen toimialan omaan arvonlisäykseen verrattuna.
Professori Ojala toteaa, että huolitsijan ammattitaito ja verkostot ostajalle tärkeissä maissa sekä asiakaspalveluhenkisyys ovat asiakkaille erittäin tärkeitä tekijöitä, palvelun kokonaiskustannusten ohella.
”Ilman huolitsijaa kuljetusasiakkaat joutuisivat itse laatimaan kuljetussopimukset rahdinkuljettajien kanssa sekä hoitamaan eri maiden viranomaisten vaatimat tulli- ja muut muodollisuudet. Myös mahdollisissa ongelmatilanteissa huolitsija on kuljetusasiakkaalle korvaamaton apu”, toteaa Ojala.
Hänen mukaansa kokenut ja toimintaympäristönsä tunteva huolitsija kykenee ennakoimaan ongelmia – koskivat ne sitten vaikkapa kohdemaan viranomaiskäytäntöjä, tietyn palveluntarjoajan tai reitin ongelmia, kapasiteettirajoituksia tai yllättäen muuttuvia maksuja – ja näin monta miinaa voidaan purkaa jo etukäteen.
Covid-19-viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt toimet ovat vaikuttaneet merkittävästi maailman talouteen ja sitä kautta myös huolinta-alan kansainväliseen toimintaympäristöön ja -olosuhteisiin. Pandemia on näyttänyt, että normaalitilanteessa kustannustehokkaasti toimivat globaalit tuotanto- ja toimitusketjut ovat hyvin herkkiä häiriöille.
Raportissa kuitenkin todetaan, että hyvin järjestetyt ja sopeutumiskykyiset logistiikkaketjut pystyvät palautumaan yllättävistäkin häiriöistä suhteellisen nopeasti. Itsestään tämä ei toki tapahdu: resilienssin taustalla ovat ammattitaitoiset, kansainvälisiä kuljetusketjuja työkseen suunnittelevat ja organisoivat huolitsijat ympäri maailmaa.
Huolinta – avain toimivaan ulkomaankauppaan -selvitys on ensimmäinen mittava selvitys huolinta-alan merkityksestä maassamme.
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Pixabay
Huolinta-ala Suomessa:
- Liikevaihto: 2,1 mrd. euroa (2019)
- Työntekijämäärä: noin 4400 työntekijää (2019)
- Yritysten määrä: noin 300 kpl vakiintunutta huolinta-alan yritystä
- Suomen Huolinta ja Logistiikkaliitto ry edustaa alan yrityksistä yli 80 prosenttia (em. luku liikevaihdosta laskettu).
