Turvallisuus
Työmaat turvallisiksi taloyhtiöiden korjaus- ja huoltotöissä
Kiinteistöjen remonteissa työturvallisuutta voidaan usein parantaa hyvällä suunnittelulla, oikeilla työtavoilla sekä nykyaikaisilla suojavälineillä. Turvallisuus on silti myös asennekysymys.
Työturvallisuus uudis- ja korjausrakentamisessa on vuosien mittaan selvästi parantunut, vaikka kuolemaan johtavia tapaturmia sattuukin aika ajoin. Kiinteistöjen linjasaneerausten turvallisuusasioissa on silti yhä omat haasteensa, erityisesti koska taloyhtiön remontin aikana paikalla on työväen lisäksi usein talon asukkaita ja muita ulkopuolisia henkilöitä.
Myös uudistuneet viranomaismääräykset – kuten laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) sekä valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) – tuovat tiukkoja velvoitteita sisäilmamittauksille sekä purkutöiden ajaksi rakennettaville osastoiville suojauksille ja alipaineistuksille.
Vanhojen talojen eriste- ja muissakin rakenteissa käytetyt asbestimateriaalit ovat terveydelle erittäin haitallisia, joten asbestipölyn leviäminen kiinteistössä on estettävä. Muutoin joudutaan hankaliin ja kalliisiin puhdistustöihin, jotka lisäksi hidastavat varsinaisia korjaustöitä.
Tavanomaisellekin rakennuspölylle altistuminen on terveysriski. Tutkimusten mukaan pölyn hengittäminen on tupakoiville työntekijöille erityisen haitallista. Usein työmaille on kuitenkin mahdollista valita sellaisia työmenetelmiä tai työkaluja, jotka vähentävät turhaa pölynmuodostusta.
Yksi uusi innovaatio on käyttää robottipölynimureita työmaiden pölyntorjunnassa. Sellaisia on jo testattavina joillakin suomalaisilla rakennustyömailla.
Suojaukset kuntoon
Kiinteistöremonttien ennakoiva työturvallisuus edellyttää työntekijöille henkilökohtaisia suojavarusteita, muun muassa hengityssuojaimia – jotka on jaettu tehokkuutensa mukaan eri suojausluokkiin – sekä asianmukaista suojavaatetusta. Hyvälaatuiset suojavarusteet ovat kannattava investointi.
Lainsäädännön mukaan (työturvallisuuslaki 738/2002) vastuu työturvallisuudesta on yrityksellä. Työnantajan tulee siis tehdä riskiarviointi työmaalla. Pääurakoitsija viime kädessä vastaa myös työmaan mahdollisten aliurakoitsijoiden toiminnasta turvallisuusasioissa.
”Työturvallisuus on kiinteistöremonteissa keskeinen ykkösasia. Näissä kysymyksissä on aina mentävä turvallisuus edellä”, korostaa isännöitsijä Matti Tervonen mikkeliläisestä Matin Kiinteistö- ja Koulutuspalvelut Oy:stä.
Hänen mukaansa isännöitsijöitä ovat viime aikoina puhuttaneet esimerkiksi korjaustöiden asbestiriskit, suojakypärän käyttö työmailla sekä kattotöissä tarvittavat putoamissuojat.
”Nämä ovat kysymyksiä, joihin taloyhtiöiden ja työmaiden valvojien on kiinnitettävä huomiota. Hyviä työkäytäntöjä on syytä noudattaa. Toki työmaapalavereissa tyypillisesti käydään läpi turvallisuusasioita ja erilaisia ’läheltä piti’ -tilanteita”, Tervonen sanoo.
Hän muistuttaa, että muun muassa asbestinpurkutyöt ovat nykyisin luvanvaraista toimintaa.
”Usein asbestin riskit huolestuttavat myös korjattavien talojen asukkaita. On tärkeää, että heille tiedotetaan asioista totuudenmukaisesti ja tähdennetään työmaan turvaohjeiden noudattamista.”
Koulutuksella lisää turvallisuutta
Kerrostalojen kattotöihinkin liittyy monenlaisia työtapaturman riskejä.
”Turvavaljaita työmailla osataan yleensä jo käyttää, ja määräyksetkin edellyttävät sellaisia. Ne ovat kuitenkin pääasiassa tilapäistöitä varten. Monesti työalueille on syytä rakentaa kaiteet estämään putoamista”, Tervonen toteaa.
”Korkeilla paikoilla työtä tehtäessä on myös varmistettava, että alas pihalle tai kadulle ei pääse putoamaan mitään työkaluja tai muitakaan esineitä. Pienetkin esineet voivat pudotessaan aiheuttaa vakavaa vahinkoa.”
Matin Kiinteistö- ja Koulutuspalvelut Oy järjestää aika ajoin myös koulutusta työturvallisuuskorttia varten.
”Nykyisin remonttien tilaajat usein vaativat työntekijöiltä työturvallisuuskorttia isoilla työmailla ja varsinkin suurissa teollisuuskohteissa. Kun töitä tehdään tiimissä, työmailla ei ole kyse vain työntekijän omasta vaan kaikkien muidenkin turvallisuudesta.”
”Nyttemmin asenteet työturvallisuutta kohtaan ovat toki kehittyneet parempaan suuntaan. Viime kädessä turvallisuus kuitenkin riippuu itse kunkin omasta toiminnasta ja riskinotosta”, Tervonen tähdentää.
Teksti: Ari Mononen
