Suomen viileä ilmasto, vakaa sähköverkko, sähkön edullisuus ja runsas uusiutuvan energian tarjonta ovat tehneet Suomesta houkuttelevan kohteen datakeskusinvestoinneille. Miten hankkeiden käy jatkoissa, mikäli sähköveroluokan muutos toteutuu?
Suomen energia-alalla eletään parhaillaan murroskautta, jossa siirtymä fossiilisista polttoaineista kohti puhtaita ja kestäviä energiaratkaisuja näkyy voimalaitosrakentamisessa. Valmistuneet ja valmistumassa olevat voimalaitokset heijastavat paitsi kansallisia ilmastotavoitteita, myös teollisuuden tarpeita varmistaa energian saatavuus, toimitusvarmuus ja kilpailukyky.
Suomen teollisuus kohtaa energiamurroksen keskellä kasvavia vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Datan määrän kasvu, vihreän siirtymän paineet ja kansainvälisten teknologiayritysten kiinnostus haastavat energiajärjestelmän rakenteita. Keskustelu sähköntuotannon riittävyydestä on siirtynyt marginaalista poliittisen päätöksenteon ytimeen – eikä suotta. Energiapolitiikka määrittää nyt entistä suoremmin teollisuuden elinvoimaa, investointien suuntaa ja kansallista huoltovarmuutta.
Kriittistä infrastruktuuria, kuten datakeskuksia, ajatellaan usein vasta, kun jokin menee pieleen. Tämän vuoksi monet suuret datakeskukset pyrkivät jopa 99,999 prosentin käytettävyysaikaan. Ilmanvaihdon optimointi on keskeinen osa prosessia, jolla varmistetaan datakeskuksen toimintavarmuus.
Solarvoima on saanut valmiiksi akkupohjaisen energian varastointijärjestelmän asennuksen pintakäsittely-yritys Alu-Relecon tiloihin Riihimäellä. Projektin aggregaattorina toimii ruotsalainen CheckWatt. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on hyväksynyt CheckWattin sähkön reservitoimittajaksi Suomessa ja projekti on ruotsalaisyrityksen ensimmäinen energian varastointiprojekti Suomen markkinoilla.
Valmet toimittaa Valmet DNAe -automaatiojärjestelmän ESE-Energian Pursialan yhteistuotantolaitokselle (CHP) Mikkeliin. Uusi järjestelmä korvaa laitoksen nykyisen, käyttöikänsä päähän tulleen järjestelmän.
Sähköverkkoyhtiö Kajave otti pari vuotta sitten rohkean askeleen käynnistämällä allianssimalliin pohjautuvan sähköverkkojen kunnossapito- ja investointitöiden kilpailutuksen itäisellä verkkoalueella. Perustetussa Sisu-allianssissa verkkoyhtiö Kajaven rinnalla toimivat pääurakoitsija Enerke, Despro ja Kuhmon Rakennuspojat. Allianssin vuoden 2024 lopussa valmistuneesta ensimmäisestä toteutusvaiheesta otetaan nyt oppia toiseen toteutusvaiheeseen.
Oilonin LN30-poltin on alittanut NOx-päästötason 20 mg/Nm³ saksalaisessa kaukolämpölaitoksessa. NOx-päästöt vähenivät vanhaan polttimeen verrattuna lähes 90 prosenttia. Oilon näkee vähäpäästöisille polttimille laajat markkinat Euroopassa.
Suomen teollisuus on voimakkaasti riippuvainen luotettavasta ja kilpailukykyisestä sähköntuotannosta. Erityisesti raskas prosessiteollisuus, kuten metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, toimii energiavaltaisessa ympäristössä, jossa pienetkin häiriöt sähkönsaannissa voivat aiheuttaa merkittäviä tuotantokatkoksia, taloudellisia tappioita ja jopa turvallisuusriskejä. Tässä kontekstissa sähkön riittävyys ei ole vain taloudellinen kysymys – se on olennainen osa kansallista huoltovarmuutta.
Kaukolämpölaitoksilla käytetään yhä useammin sektoripalloventtiilejä ja ultraäänivirtausmittareita. Oikein mitoitetut säätöventtiilit ja virtausmittarit mahdollistavat helpommin hallittavan laitoksen sekä joustavan ja energiatehokkaan toiminnan kaikissa käyttötilanteissa.
Yara Siilinjärven fosfaattikaivoksella jauhinvesikiertoon kulkeutuvat epäpuhtaudet tukkivat toistuvasti Floatexien teetervesiputkia, mikä aiheutti huomattavia kustannuksia. HYDAC-vastahuuhtelusuodattimen asentaminen ratkaisi ongelman ja auttoi nostamaan tuotantokapasiteettia.
Älykkäiden sähköverkon monitorointiratkaisujen johtava toimittaja Safegrid on nimittänyt yhden perustajistaan, Jussi Hakunnin, johtamaan yhtiön nopeaa kasvua Yhdysvaltain markkinoilla. Lisäksi yhtiö on varmistanut 8,5 miljoonan euron kasvurahoituksen uudistetun strategiansa toteuttamiseen, jonka tavoitteena on saavuttaa johtava asema älykkäässä sähköverkon omaisuuden hallinnassa (Asset Health Intelligence).
Täysin hiilidioksidivapaata energiatuotantoa kohti kulkeva Pori Energia huomioi ilmastotekijät Pori Energia Sähköverkkojen ylläpitämissä puistomuuntamoissa, joihin se on valinnut SF6-vapaat Eaton Xiria -keskijännitekojeistot. SF6-kaasu, jota käytetään laajalti eristekaasuna sähkönsiirron kytkinlaitoksissa, katkaisijoissa ja jakeluverkkojen laitteissa, on erittäin haitallinen ilmastokaasu. EU on kieltänyt sen käytön uusissa, enintään 24 kV:n sähköisissä kytkinlaitteissa. F-kaasujen asteittainen poisto astuu voimaan tammikuussa 2026.
Mikä olisikaan parempi tapa vahvistaa tiimihenkeä ja lisätä jaksamista kuin viettää virkistävä työhyvinvointipäivä merellisessä miljöössä kalastuksen parissa? Villa Seaview tarjoaa nyt yritysryhmille uudenlaisen mahdollisuuden yhdistää kokoukset, rentoutuminen ja luonnon rauha yhteen saumattomaan kokonaisuuteen.
Selvityshankkeen tavoitteena on tukea energia-alan yrityksiä kaksoisolennaisuusarvioinnin toteuttamisessa EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Hankkeen tuloksena on luotu toimialaopas, joka tarjoaa käytännön ohjeita olennaisuusarvioinnin suorittamiseen. Kaksoisolennaisuuden arviointi toimii pohjana CSRD:n mukaiselle kestävyysraportoinnille, ja sen tarkoituksena on selvittää yritykselle olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet raportoitavaksi. Hankkeen tarkoituksena on yhtenäistää käytäntöjä ja helpottaa yritysten siirtymistä CSRD-vaatimusten mukaiseen raportointiin.
Tuulivoiman merkitys uusiutuvan energian lähteenä kasvaa jatkuvasti. Jotta tuulivoimapuistot voivat tarjota maksimaalisen sähköntuotannon ja pysyä taloudellisesti kannattavina koko elinkaarensa ajan, niiden huoltoon ja ylläpitoon on panostettava. Tehokas huoltosuunnittelu, hyvin organisoitu tuotanto ja edistynyt etäohjaus muodostavat kolme keskeistä pilaria, joiden varaan tuulivoiman kannattavuus rakentuu.
Aurinkovoiman rooli Suomen energiantuotannossa kasvaa nopeasti ja nyt ensimmäistä kertaa on koottu kattava listaus Suomessa kehitteillä olevista teollisen kokoluokan aurinkovoimahankkeista. Listaus osoittaa, että aurinkoenergian potentiaali Suomessa on huomattava: hankkeita on suunnitteilla 285 kappaletta ja niiden yhteisteho ylittää 23 gigawattia (GW). Eniten hankkeita on suunnitteilla Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaan.
Tuulivoima on yksi nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian muodoista Suomessa. Viime vuosina maamme tuulivoimakapasiteetti on kasvanut merkittävästi, ja uusien tuulipuistojen rakentaminen jatkuu voimakkaana. Yksi keskeinen, mutta usein vähemmälle huomiolle jäävä osa tuulivoimaprojektien logistiikkaa on satamien rooli komponenttien kuljetuksessa ja varastoinnissa. Ilman toimivia satamia ja niiden investointeja ei suurten tuulivoimaloiden rakentaminen olisi mahdollista.
Sähkömoottorit tai taajuusmuuttajilla varustetut generaattorit ovat jo yleisesti käytössä raideliikenteessä, tuulivoimaloissa ja käyttölaitteissa. Suuntaukseen liittyy kuitenkin riski, että vierintälaakereiden sisä- ja ulkokehän väliin pääsee muodostumaan sähköjännite. Laakerivirrat voivat vaurioittaa merkittävästi voiteluaineita, vierintäelimiä ja -ratoja ja johtaa laakerin ennenaikaiseen vikaantumiseen. Siksi vaurioita ja vikoja on hyvä pyrkiä ehkäisemään jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Schaeffler on tuonut markkinoille J20G-sarjaan kuuluvat parannetut sähköeristetyt laakerit, jotka pienentävät laakerivirtojen riskiä.
Vuosi 2024 oli jälleen aktiivinen tuulivoimarakentamisen vuosi Suomessa ja jää historiankirjoihin maamme tähän mennessä toiseksi vilkkaimpana tuulivoimavuotena. Vuonna 2024 Suomen tuulivoiman kokonaiskapasiteetti kasvoi 20 prosenttia. Investointeina vuoden aikana valmistuneet tuulivoimahankkeet tarkoittavat Suomelle yhteensä yli 1,8 miljardia euroa.
Kattilalaitoksen savukaasupesurista on saatavissa huomattava energialisä, kun pesuveden lämpö otetaan talteen lämpöpumpulla. Kun kesällä kattila ei ole käytössä, pumpulle kannattaa ottaa toinenkin lämmönlähde, jotta kaukolämpöä tuotetaan jatkuvasti hyvin edullisesti.
Vuosi 2024 merkitsi käännekohtaa Suomen sähköntuotannossa. Tuulivoimalla tuotettiin kaikista sähköntuotantomuodoista toiseksi eniten sähköä, ohittaen pitkäaikaisen kakkossijan haltijan, vesivoiman. Samalla tuulivoiman osuus sähköntuotannosta kasvoi merkittävästi, kattaen koko vuoden sähkönkulutuksesta peräti 24 prosenttia. Tämä kehitys kuvastaa paitsi teknologista edistystä myös strategisia investointeja uusiutuvaan energiaan. Miten tähän tilanteeseen on päästy ja mitkä tekijät ovat mahdollistaneet näin voimakkaan kasvun?
Pohjoismaisen REDISET-hankkeen viimeisessä työpaketissa on tutkittu ihmisen osallisuutta ja sosiaalisen manipulaation vaikutuksia kyberturvallisuuteen. Tutkimustuloksista on koottu käsikirja ja tarkastuslista avuksi kyberuhkiin varautumiseen.
Tuulivoima on noussut Suomen toiseksi suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi, mikä on merkittävä virstanpylväs kotimaiselle energiasektorille. Tämä kehitys heijastaa paitsi alan teknologista kehitystä, myös yhteiskunnan kasvavaa sitoutumista puhtaampiin ja kestävämpiin energiaratkaisuihin. Samalla se haastaa teollisuuden ja energia-alan ammattilaisia sopeutumaan uuteen toimintaympäristöön.
Pohjoismaiden merkittävin energiatasollisuuden verkostoitumis- ja myyntitapahtuma järjestetään jälleen 17.–20. maaliskuuta. Neljän tapahtumapäivän aikana luvassa on enemmän sisältöä kuin koskaan ennen; 29 seminaaria, päivittäin vaihtuvat messutapahtumat, useita ilta- ja oheisohjelmia sekä ennen kaikkea lukuisia mahdollisuuksia verkostoitumiseen
Tieverkko on syytä pitää kunnossa niin liikenneturvallisuuden kuin huoltovarmuudenkin takia. Esimerkiksi tuulivoimalaitosten rakentamisessa tarvitaan usein raskaita erikoiskuljetuksia, joita varten monien teiden rakennetta ja kestävyyttä on tutkittava muun muassa kairaamalla.
Modernissa työelämässä tiimien hyvinvointi on ratkaisevassa roolissa yrityksen menestyksessä. Tiimin jäsenten jaksaminen, yhteishenki ja kyky toimia yhteen ovat avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Mutta miten pitää huolta näistä voimavaroista kiireisen arjen keskellä?
Tuulivoiman asema kotimaisessa energiapaletissa on vankka: tuulivoiman osuus sähköntuotannosta kasvoi viime vuoden aikana reilusti ja ohitti toisena pitkään olleen vesivoiman. Koko vuoden sähkönkulutuksesta tuulivoimalla katettiin jo 24 prosenttia.
Suomen uusiutuvat ry (ent. Suomen Tuulivoimayhdistys ry) esittäytyi Energiamessuilla, jotka järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 22.–24.10.2024. Suomen uusiutuvien rooli kotimaisessa vihreässä siirtymässä on merkittävä, sillä puhdas energiantuotanto mahdollistaa myös muita puhtaan teknologian ratkaisuja, joilla kaikilla on merkittävä vaikutus Suomen talouskasvuun, energiaomavaraisuuteen ja -turvallisuuteen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan.
VSV-Energialla ja VSV-konsernissa ETJ+ toimii askeleena kohti ISO50001- energiahallintajärjestelmää. VSV-Energia on ABB:n ja Keskon lisäksi yksi kolmesta konkariyrityksestä, jotka ovat mukana energiatehokkuuden johtamisen hankkeessa.
Suomen Hyötytuuli on teettänyt mittavan tuulivoiman aluetaloustutkimuksen, joka perustuu yhtiön tuulivoimatuotannosta kerättyyn tietoon sekä kehityksessä ja rakenteilla olevien hankkeiden ennusteisiin.
Suomen uusiutuvat ry selvitti laajasti valtakunnallisten sekä alueellisten poliittisten päättäjien ja virkamiesten mielipiteitä kotimaisesta teollisen kokoluokan tuuli- ja aurinkovoimasta. Kyselyn mukaan tuuli- ja aurinkovoima nähdään vahvasti osana tulevaisuuden energiajärjestelmää ja molempien lisärakentamiselle on päättäjien ja virkamiesten selkeä tuki.
Sähköverkon ulkopuolella on tuhansia linkkimastoja, sääasemia, rakennustyömaita, rautateitä ja muita kohteita, joissa tarvitaan pieniä määriä sähköä. VTT-vetoisessa projektissa havaittiin, että polttokennoteknologia mahdollistaa toimintavarman, etäohjattavan ja ympäristöystävällisemmän sähköntuotannon jopa vaikeakulkuisissa ääriolosuhteissa.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi selvityksen vihreän siirtymän investointien vaikutuksista Suomen kansantalouteen. Raportin mukaan Suomella on mahdollisuus merkittävään kansantaloudelliseen kasvuun, jos vain osakin hankkeista toteutuu. Suurimmat kansantaloudelliset vaikutukset syntyvät uusiutuvasta energiasta, tarkemmin tuulivoimasta. Suomen uusiutuvan energian tuotannon lisärakentamisen mahdollisuudet tulee turvata poliittisessa päätöksenteossa, sillä uusiutuva energia on paitsi merkittävä kasvutekijä myös muiden teollisten investointien mahdollistaja.
Energia-ala Suomessa on merkittävä työllistäjä ja elintärkeä osa yhteiskunnan infrastruktuuria. Alalla työturvallisuus on ensisijaisen tärkeää, koska työympäristöt vaihtelevat aina sähköasemista tuotantolaitoksiin ja vesivoimaloihin. Energia-alan ammattilaisille turvallisuus ei ole vain säädösten noudattamista, vaan myös jatkuvaa riskienhallintaa, jota kehitetään työpaikoilla jatkuvasti uusien teknologioiden ja lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
Energian varastoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti osana energiamurrosta, kun fossiilisista polttoaineista pyritään siirtymään kohti hiilineutraaleja ratkaisuja. Teollisuuden ja energian ammattilaisille energian varastointi tarjoaa mahdollisuuden tasapainottaa energiankäyttöä, pienentää energiakustannuksia sekä varmistaa energian saantia myös kulutuspiikkien aikana. Suomessa kehitetään tällä hetkellä monia innovatiivisia ratkaisuja, jotka voivat tarjota uusia vaihtoehtoja niin sähkön kuin lämmönkin varastointiin.
Energiateollisuus on siirtynyt vauhdilla kohti digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla alan toimijat voivat optimoida prosesseja, parantaa tuotannon tehokkuutta ja vähentää ympäristöpäästöjä. Digitalisaation merkitys on erityisen korostunut, kun pyritään varmistamaan energian riittävyys, uusiutuvien energiamuotojen integrointi ja kestävyyden vaatimukset. Digitaalinen murros mahdollistaa myös ennakoivan kunnossapidon ja nopean reagoinnin muutoksiin, mikä on erityisen tärkeää voimalaitosten luotettavuuden ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä.
Digitalisaation voima teollisuudessa kasvaa kiihtyvällä tahdilla ja erityisesti energia-alalla sen merkitys on ilmeinen. Teknologioiden, kuten tekoälyn, IoT:n ja datan analysoinnin kehittyessä pystytään optimoimaan energiankulutusta, pienentämään kustannuksia ja lisäämään tuotannon tehokkuutta.
Yritykset etsivät uudenlaisia, inspiroivia ympäristöjä seminaarille tai workshopille – ja aika usein energiaa ja oikeanlaista fiilistä etsitään luonnosta. Meren rannalla Salossa, Teijon historiallisessa ruukkikylässä sijaitseva Villa Seaview on yksi esimerkki kohteesta, jonka rento, vanhaa maailmaa huokuva ilmapiiri saa ajatukset lentoon.
Kymmenet tuhannet öljykäyttöiset kattilat odottavat modernisointia primäärienergiatuotannossa, teollisuudessa ja voimalaitoksissa.
KSB:n System Efficiency Service (SES) tarjoaa kattavan analyysin, joka optimoi teollisuuden ja kunnallisten laitosten pumppujärjestelmien energiatehokkuuden ja vähentää energiakustannuksia.
FluaChemHD markkinoiden paras yksikerrosmateriaali silloin kun tarvitaan samanaikaista lämmön ja kemian kestoa aggressiivisille kaasuille. Ristiinlaminoitu PTFEkangas kestää lämpöä 316°C ja on täysin tiivis.
Artes on osa Arca Flow Groupia, jonka liikevaihto on noin 100 miljoonaa euroa ja jossa työskentelee noin 500 henkilöä. Artesin tehdas sijaitsee Veltenissä, Saksan Berliinin naapurikaupungissa. Yrityksen säätöpalloventtiilin valmistus alkoi jo 1990-luvulla, ja näitä venttiileitä on asennettu laajalti energiateollisuuden käyttöön.
Sähköasemat ovat keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää, ja niiden toimintavarmuus on kriittistä niin teollisuuden, liikenteen kuin kotitalouksienkin sähköntoimitusten turvaamiseksi. Suomessa on käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään parantamaan sähköasemien toimintavarmuutta, modernisoimaan niiden infrastruktuuria sekä laajentamaan kapasiteettia vastaamaan kasvavaa sähkön kysyntää. Tässä artikkelissa tarkastellaan sähköasemien nykytilaa, niiden modernisointia ja suojausta sekä tulevaisuuden laajennusmahdollisuuksia.
Green Energy Park Olcconen herättää kiinnostusta vihreän energian teollisissa tuottajissa ja kuluttajissa. Alueelle suunnitellulla aurinkopuistolla on jo maanvuokrasopimus.
Vety on energiateknologioiden kärjessä kulkeva elementti, joka voi tarjota ratkaisuja moneen haasteeseen matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Suomessa vetyä pidetään keskeisenä osana tulevaisuuden energiajärjestelmää, ja maassa on käynnissä useita hankkeita, jotka pyrkivät hyödyntämään sen mahdollisuuksia. Tämä artikkeli kartoittaa Suomeen suunnitteilla olevien vetylaitosten tilannetta ja tarjoaa yleiskatsauksen vetyhankkeiden nykytilaan.
Energia-ala on murroksessa, jossa teknologian kehitys, ilmastotavoitteet ja kansainvälinen kilpailu asettavat yhä suurempia vaatimuksia niin yrityksille kuin niiden työntekijöillekin. Perinteiset toimintamallit ja osaaminen eivät enää riitä, vaan energia-alan ammattilaisten on jatkuvasti kehitettävä taitojaan ja strategista ajatteluaan pysyäkseen kilpailukykyisinä ja vastatakseen tulevaisuuden haasteisiin.
Kiteen Lämpö Oy:n uusi Arppen KPA-lämpökeskus vihittiin virallisesti käyttöön syyskuussa – mutta lämpökeskus on tuottanut lämpöä jo tammikuusta lähtien.
Erittäin energiatehokkaiden elektrodikattiloiden kysyntä kasvaa voimakkaasti Suomessa, kun on huomattu, että niitä voidaan hyödyntää kannattavasti uusiutuvan energiantuotannon vaihteluissa. Tämä näkyy sekä kaukolämmön tuotannossa että teollisuuden prosessihöyrytuotannossa. Myös kiinnostus säätösähkömarkkinaan osallistumisesta on kasvanut voimakkaasti. Kysyntään vastaa CT Industrial Oy, joka aloitti viime syksynä elektrodikattiloiden valmistamisen käyttäen kanadalaisen ACME Engineering Products Ltd:n pitkälle kehitettyä teknologiaa.
Räjähdeaineeton PressureWave+™-paineaaltopuhdistus puhdistaa kattilat, siilot ja sähkösuodattimet tehokkaasti, turvallisesti ja hellävaraisesti ilman tuotantokatkoksia. Teollisuuskattiloiden säännöllinen ajon aikainen puhdistaminen varmistaa, että tuotantokapasiteetti pysyy korkealla tasolla
Kuopion Energian kaukolämpölaitoksen hyötysuhde parani merkittävästi, kun laitokselle hankittiin FUNKEn levylämmönsiirtimillä varustettu savukaasupesuri. Kaukojäähdytyslaitoksella levylämmönsiirtimillä tuotetaan vähäpäästöistä lähikylmää. Kuopion Energia on tyytyväinen HYDACin toimittamien laadukkaiden levylämmönsiirrinten varmatoimisuuteen.
Pipelifen kaksi- ja kolmikerroksisilta PE-kaapelinsuojaputkilta löytyy EPD-ympäristöseloste. EPD-dokumentti tarjoaa yksityiskohtaista tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista koko sen elinkaaren ajalta.
Konwellin vahvaan osaamiseen nojautuva Energia-avain-palvelu on kehitetty työkaluksi teollisuuslaitosten energiatehokkuuden parantamiseen. Tehostamistoimenpiteet voivat tuoda merkittäviä kustannussäästöjä ja pienentää tuotantolaitoksen hiilijalanjälkeä. Samalla tuotantoprosessit tehostuvat, mikä parantaa kilpailukykyä. Energiaa kierrättämällä kulutetaan vähemmän primäärienergiaa ja energiakustannukset pienentyvät.
Suomessa selvitetään parhaillaan kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja ja vedynsiirtotarpeita. Kansallisen vetyverkon kehitys on Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta keskeistä, sillä vetytalous luo uusia investointeja ja työpaikkoja sekä parantaa energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta.
Exxi Oy on teollisuuden merkintöjen asiantuntija yli 35 vuoden kokemuksella. Exxin tarjoamat kestävät ja huolella pohditut merkintäratkaisut vähentävät tarrahävikkiä säästävät resursseja. Näin kestävät tarrat tukevat käyttäjäorganisaation vastuullisuutta.
Energian tuotanto ja polttoainevarastot ovat oleellinen osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Uudet uhat edellyttävät entistä parempaa varautumista ja huoltovarmuuden tehostamista.
Kulutusjoustot ja varastointi tasapainottavat sähkömarkkinaa vihreän siirtymän normaalioloissa ja takaavat teollisuudelle sähkön riittävyyden sekä kilpailukykyisen hinnan. Energiatehokkaat ja kestävät teknologiat vähentävät sähkön kulutusta, ja kapasiteettijärjestely aktivoidaan poikkeustilanteissa.
Teollisuuskattiloiden säännöllinen ajon aikainen puhdistaminen varmistaa, että tuotantokapasiteetti pysyy korkealla tasolla. PressureWave+ puhdistaa kattilat, siilot ja sähkösuodattimet tehokkaasti ja turvallisesti ilman tuotantokatkoksia.
Limingan Ruotsinojalla asennetaan täyttä vauhtia kaapelinsuojaputkia auringon sulattamaan maahan. Noin 13 hehtaarin kokoiselle peltoalueelle on rakentumassa Suomen ensimmäinen kaukolämpöverkkoon kytkettävä aurinkovoimala.
Energia- ja prosessiteollisuuden vaativiin olosuhteisiin suunniteltu AUMA SEVEN HiMod on modulaarinen jatkuvatoiminen monikierrostoimilaite, jonka tuotekehityksessä on panostettu säädettävyyteen, varmatoimisuuteen ja luotettavuuteen.
Työelämä tarvitsee mielen huoltoa
Onko vastuullinen henkilöstöliikkuvuus edelleen kilpailuetu – vai jo perusedellytys?
Datakeskukset kuumina
Voimalaitoskatsaus
Riittääkö sähkö tulevaisuuden teollisuudelle?
Vaisala tukee suurten datakeskusten jatkuvaa toimintavarmuutta
Solarvoima ja CheckWatt tukevat sähköverkkoa osana Fingridin reservijärjestelmää
Valmet modernisoi ESE-Energian Pursialan voimalaitoksen automaation Mikkelissä
Sisu-allianssi: Toiseen toteutusvaiheeseen luottavaisin mielin
Kaukolämpölaitoksen päästöt pienenivät kymmenesosaan
Teollisuuden sähkön saatavuus turvattava osana huoltovarmuutta
Virtaus hallintaan ja hyötysuhde huippuunsa
Myönteinen työntekijäkokemus rakentuu yhteisöllisyydestä, mielekkäästä työstä ja inhimillisestä johtamisesta
Miten luoda yrityskulttuuri, jossa työuupumuksesta voidaan puhua ilman pelkoa tai häpeää?
Konflikti ei ole ongelma, sen puute on
Suomessa aikapaine koetaan toiseksi yleisimmäksi työturvallisuusriskiksi – pitkittynyt istuminen yhä ykkössijalla Euroopassa
Nuoret arvostavat johtamisen selkeää sanoittamista – asiantuntijan 7 vinkkiä nuorten johtamiseen
Presenteismi – Työn näkymätön kustannussyöppö
AI Act on täällä – mitä jokaisen HR-johtajan on syytä tietää nyt?
Tekoälyn aikakausi rekrytoinnissa: uhka vai mahdollisuus?
Yrityskulttuuri – kilpailuvaltti vai kehityksen jarru?
Psykologisen trillerin kirjoittanut liikkeenjohdon konsultti:
Vastahuuhtelusuodatin tuo fosfaattikaivokselle merkittäviä säästöjä
Safegrid on varmistanut 8,5 miljoonan euron rahoituksen ja nimittänyt USA:n toiminnoilleen vetäjän
Taloyhtiöiden putkiremontit – missä mennään nyt?
Kiinteistöturvallisuus taloyhtiöissä – yhteispeliä turvallisuuden puolesta
Miten laajaa korjausrakentamista julkisivu vaatii?
Katto ei ole vain katto
Asuinhuoneiston vuokralainen on korvausvastuussa taloyhtiölle aiheutuvista vahingoista silloinkin, kun ne aiheutuvat muiden huoneistossa oleskelevien toiminnasta
Taloyhtiön julkisivuremontti
Autamme asiakkaitamme rakentamaan merkityksellisiä sisältöjä ja kohdentamaan ne oikeille päätöksentekijöille. Toimialakohtaisesti ja mitattavasti!
Tutustu ratkaisuihin ja varaa ILMAINEN MEDIAESITTELY
